Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Isotrappi (Otis tarda) on suurikokoinen kurkilintu, joka elää Euraasian lauhkeilla alueilla. Laji on tavattu Suomessa kolme kertaa: vuosina 1806, 1853 ja 1942.
Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten...
Munkkihylje (Monachus monachus) on Välimerellä ja sen ympäristössä elävä uhanalainen hyljelaji. Se on yksi alkeellisista munkkihylkeistä.
Keisarikotka (Aquila heliaca) on vähän tavallista maakotkaa pienempi ja heiveröisempi lintu, joka on harvinaistumassa koko Euroopassa ja Suomessa suurharvinaisuus.Aikaisemmin keisarikotkan alalajiksi luettu Espanjassa tavattava iberiankeisarikotka...
Valkohai (Carcharodon carcharias) on Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävä suurikokoinen hai. Jopa 6 metrin pituiseksi ja 2 tonnin painoiseksi kasvava valkohai on maailman kookkain petokala ja yksi suurikokoisimmista...
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.
Espanjankilpikonna (Testudo graeca) on isokokoinen Euroopan ja Afrikan alueella elävä uhanalainen maakilpikonna. Sen maahantuontiin tarvitaan CITES-todistus.Espanjankilpikonna kasvaa jopa yli 30 cm pitkäksi. Se on levinnyt Etelä-Eurooppaan, Iraniin,...
Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu. IUCN on luokitellut sen vuodesta 2012 lähtien vaarantuneeksi lajiksi. Suomessa alli on luokiteltu silmälläpidettäväksi.
Kiljukotka (Clanga clanga, syn. Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven...
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Pikkukajava (Rissa tridactyla) on pohjoisten valtamerten lokinsukuinen lintu.
Tiikerihilleri eli kirjohilleri (Vormela peregusna) on keskikokoinen kirjava näätäeläin. Se on sukunsa ainoa laji.Tiikerihillerillä on lyhyet jalat ja pitkä selkä. Pään ja vartalon yhteispituus on 28–48 cm, häntä lisää eläimen pituutta 15–20 cm....
Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) on pienikokoinen uikkulintu. Lajin kuvaili ja nimesi Carl von Linné 1758.
Kenttäkyy eli ketokyy (Vipera ursinii) on eurooppalainen kyykäärmeiden heimoon kuuluva myrkkykäärme. Sitä pidettiin pitkään kyyn (Vipera berus) alalajina, mutta on myöhemmin todettu omaksi lajikseen. Kenttäkyytä tavataan Kaakkois-Ranskassa,...
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Punakaulahanhi (Branta ruficollis) on uhanalainen hanhi, joka käy Suomessa harvoin arktisen massamuuton hanhiparvien joukossa.
Italianvarpunen (Passer italiae) on varpuslintu, jota pidettiin aiemmin varpusen ja pensasvarpusen vakiintuneena risteymäjälkeläisenä. Nykyisin sitä kuitenkin pidetään yhä useammin omana lajinaan tai pensasvarpusen alalajina.
Valkopääsorsa (Oxyura leucocephala) on pienikokoinen sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva lintu.Valkopääsorsaa tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen kanta on romahtanut voimakkaasti 1990-luvulla ja vuonna 2011 aikuisia...
Siiseli eli lännensiiseli (Spermophilus citellus) on oravien heimoon (Sciuridae) kuuluva jyrsijä. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin euroopansuslikki.
Kiljuhanhi (Anser erythropus) on tundrahanhen läheinen sukulainen, uhanalaisin hanhilaji koko Euraasiassa. Lajin kanta pienenee, ja sen maailmankannaksi arvioidaan 24 000–40 000 yksilöä. Pohjoismaiden (Norja, Suomi, Ruotsi) pesimäkannaksi arvioitiin...
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Kaitanokkakuovi (Numenius tenuirostris) on äärimmäisen uhanalainen kahlaajalaji. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1817.
Jättiläislepakko (Nyctalus lasiopterus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Laji on Euroopan suurin lepakkolaji, ja sen siipien kärkiväli on noin 46 cm. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin...
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Kykladientylppänokkakyy eli schweizerinkyy eli meloksenkyylähde? (Macrovipera schweizeri) on kyykäärmeiden heimoon ja Macrovipera-sukuun kuuluva käärmelaji, jota esiintyy luonnonvaraisena Kreikassa Miloksen, Kimoloksen, Polýaigoksen ja Sífnoksen...
Piikkihai (Squalus acanthias) on piikkihaiden heimoon kuuluva rustokalalaji, joka voi kasvaa metrin mittaiseksi. Se on saanut nimensä selkäevissä olevista piikeistä. Väriltään se on harmahtavan ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö kalaa ja...
Hietahai (Carcharias taurus) on hietahaiden heimon petokalalaji. Lajilta puuttuu uimarakko.
Sinikala (Pomatomus saltatrix) on suurikokoinen ja kaupallisesti merkittävä ahvenkala, joka elää subtrooppisilla merialueilla kaikkialla maailmassa. Se on heimonsa ja sukunsa ainoa laji.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Välimerenlokki (Larus audouinii) on suurikokoinen lokki, jota esiintyy Välimeren rannoilla. Laji on nimetty ranskalaisen eläintieteilijän Victor Audouinin kunniaksi.
Itajara eli raitameriahven (Epinephelus itajara) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva meri- ja murtovesissä elävä kalalaji.
