Metsäkilpikonna (Glyptemys insculpta syn. Clemmys insculpta) on kilpikonnalaji. Niitä on kerätty luonnosta koe-eläimiksi ja lemmikeiksi; nykyisin laji on erittäin uhanalainen. Lajia esiintyy Yhdysvalloissa ja Kanadassa ja se vaatii lauhkeaa,...
Holkeri eli jäähai tai grönlanninhai (Somniosus microcephalus) on suurikokoinen hailaji, joka elää Atlantin valtameren pohjoisosissa. Holkerin läheinen sukulaislaji Somniosus pacificus puolestaan elää arktisen Tyynenmeren alueella.Mikään muu...
Idänkotelokilpikonna (Terrapene carolina) on kotelokilpikonnien sukuun kuuluva laji. Täysikasvuisen yksilön pituus on noin 20 senttimetriä. Kilpi on pääosin ruskea ja yleensä siinä on kuvioita, jotka ovat oransseja tai keltaisia....
Pisarakilpikonna (Clemmys guttata) on erittäin uhanalainen suokilpikonnalaji, joka elää Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Sen elinympäristöä ovat suot, marskimaat ja metsäpurot.Pisarakilpikonna on 9-12 cm pitkä ja painaa enimmillään 230 grammaa. Sen...
Muhlenberginpurokilpikonna (Glyptemys muhlenbergii) on suokilpikonniin kuuluva matelijalaji. Lajia tavataan uhanalaisena Yhdysvalloista.
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Itajara eli raitameriahven (Epinephelus itajara) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva meri- ja murtovesissä elävä kalalaji.
Punanapsija (Lutjanus campechanus) on napsijoiden (Lutjinidae) heimoon kuuluva kalalaji. Sitä tavataan Atlantin valtamerellä. Punanapsija kasvaa tavallisesti noin 60 senttimetrin mittaiseksi. Se elää 30–130 metrin syvyydessä.
Molukkirapu (Limulus polyphemus) on elävä fossiili, joka elää valtamerissä. Sen sukulaisia eli merissä jo 400–350 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin heimosta elää neljä lajia, muut niistä ovat pienikokoisempia ja niitä tavataan Aasian...
Nuijahai (Sphyrna tiburo) on vasarahaiden heimoon kuuluva hailaji. Kreikan kielen sana sphyrna viittaa nuijahain nuijan muotoiseen päähän ja tiburo tulee Amerikan alkuperäisasukkaiden haita tarkoittavasta sanasta.
Ruskohai (Carcharhinus plumbeus) on tiikerihaihin eli ihmishaihin (Carcharhinidae) kuuluva hailaji. Giovanni Domenico Nardo kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1827.
Sumuhai (Carcharhinus obscurus) on jopa neljän metrin pituiseksi kasvava hai, jota tavataan maailmanlaajuisesti lämpimillä merialueilla pintavesistä 500 metrin syvyyteen. Se on useimpien muiden tiikerihaiden heimon lajien tapaan hoikkaruumiinen ja...
Vasarahai (Sphyrna zygaena) on suurikokoinen hailaji, jota tavataan maailman kaikilla lauhkeilla rannikkoalueilla. Vasarahaita kohtaan kohdistuu nykyään laajalti metsästyksen uhka, joka laskee sen kantaa.
Punameriahven (Epinephelus morio) on meriahventen (Serranidae) heimoon ja meriahventen (Epinephelinae) alaheimoon kuuluva merivesissä elävä kalalaji.
Atlantinsampi, aiemmin sinisampi (Acipenser oxyrinchus) on ensisijaisesti pohjoisamerikkalainen sampilaji, joka on aikoinaan elänyt alkuperäisenä myös Itämeressä. Atlantinsampi on jopa kymmenien vuosien ikään elävä, hyvin suurikokoiseksi kasvava...
Lyhytkuonosampi (Acipenser brevirostrum) on sampien (Acipenseridae) heimoon ja varsinaisten sampien (Acipenser) sukuun kuuluva kalalaji.Lyhytkuonosampi on tavallisesti noin 50 senttimetrin mittainen, mutta sen on havaittu kasvavan jopa 143...
Piikkiperhosrausku (Gymnura altavela) on perhosrauskujen heimoon kuuluva rustokalalaji. Lajin kuvasi Carl von Linné vuonna 1758.
Kynsirausku (Amblyraja radiata) on rauskujen heimoon kuuluva kalalaji.
