Mekong
3 lajit
Mekong on yksi maailman suurimmista joista. Se saa alkunsa Kiinan Qinghain maakunnasta, josta se kulkee Tiibetin ja Yunnanin maakunnan, Myanmarin, Thaimaan, Laosin, Kambodžan ja Vietnamin kautta Etelä-Kiinan mereen.
Mekongin varrella sijaitsevat Laosin pääkaupunki Vientiane ja Kambodžan pääkaupunki Phnom Penh.
Mekongin neljän alajuoksun maan yhteistyöelimenä toimii Mekongin jokikomissio MRC, joka on perustettu nykymuodossaan vuonna 1995. Kiina ja Burma/Myanmar eivät ole MRC:n jäseniä.
Ilmasto ja virtaama
Mekongin vuotuinen keskivirtaama on 14 500 m3/s. Suurin osa joen vedestä tulee alajuoksun valuma-alueen sateista. Lumen sulamisvedet joen yläjuoksulta Kiinan ylängöiltä kuivankauden aikana muodostavat kuitenkin noin 24 prosenttia vuotuisesta virtaamasta.
Sademäärä alueella vaihtelee suuresti kausittain monsuunituulten myötä. Joen virtaama on pienimmillään tavallisesti kuivallakaudella huhtikuussa ja suurimmillaan sadekaudella yläjuoksulla elo–syyskuussa sekä alajuoksulla usein vasta lokakuussa.
Luonto ja ympäristö
Mekongin alajuoksun alue on luonnoltaan yksi maailman monimuotoisimpia ja lajirikkaimpia alueita. Sen luontotyyppeihin kuuluvat kosteat ainavihannat metsät, kuivat ainavihannat metsät, kausivihannat metsät, ylänkömetsät, mangrovet, pensastomaat ja karstimaat. Mekongin vesissä elää maailman joista Amazonin jälkeen eniten makeanveden kalojen lajeja. Joen eläimistöön kuuluvat myös muiden muassa iravadindelfiini, jättihaimonni ja jokisiimarausku. Mekongin ympäristön suuria maanisäkkäitä ovat indokiinantiikeri ja saola.
Ympäristön ongelmat
Mekong on yksi maailman saastuneimmista joista. Sen kautta kulkee vuosittain arviolta 40 000 tonnia muovijätettä Tyyneenmereen. Joen monet padot ovat tuhonneet metsiä ja kosteikkoja sekä vähentäneet joen mukana kulkeutuvan sedimentin määrää. Laajamittainen hiekanotto rakennusteollisuuden tarpeisiin joen alajuoksulla ja suistoalueella on aiheuttanut jokirantojen eroosiota ja mangrovemetsien häviämistä. Alueella on myös käytetty pohjavettä runsaasti, mikä on aiheuttanut maan vajoamista. Patojen, hiekanoton ja pohjaveden käytön yhteisvaikutuksesta rantaviivat ovat vetäytyneet monin paikoin.
Mekong on yksi maailman suurimmista joista. Se saa alkunsa Kiinan Qinghain maakunnasta, josta se kulkee Tiibetin ja Yunnanin maakunnan, Myanmarin, Thaimaan, Laosin, Kambodžan ja Vietnamin kautta Etelä-Kiinan mereen.
Mekongin varrella sijaitsevat Laosin pääkaupunki Vientiane ja Kambodžan pääkaupunki Phnom Penh.
Mekongin neljän alajuoksun maan yhteistyöelimenä toimii Mekongin jokikomissio MRC, joka on perustettu nykymuodossaan vuonna 1995. Kiina ja Burma/Myanmar eivät ole MRC:n jäseniä.
Ilmasto ja virtaama
Mekongin vuotuinen keskivirtaama on 14 500 m3/s. Suurin osa joen vedestä tulee alajuoksun valuma-alueen sateista. Lumen sulamisvedet joen yläjuoksulta Kiinan ylängöiltä kuivankauden aikana muodostavat kuitenkin noin 24 prosenttia vuotuisesta virtaamasta.
Sademäärä alueella vaihtelee suuresti kausittain monsuunituulten myötä. Joen virtaama on pienimmillään tavallisesti kuivallakaudella huhtikuussa ja suurimmillaan sadekaudella yläjuoksulla elo–syyskuussa sekä alajuoksulla usein vasta lokakuussa.
Luonto ja ympäristö
Mekongin alajuoksun alue on luonnoltaan yksi maailman monimuotoisimpia ja lajirikkaimpia alueita. Sen luontotyyppeihin kuuluvat kosteat ainavihannat metsät, kuivat ainavihannat metsät, kausivihannat metsät, ylänkömetsät, mangrovet, pensastomaat ja karstimaat. Mekongin vesissä elää maailman joista Amazonin jälkeen eniten makeanveden kalojen lajeja. Joen eläimistöön kuuluvat myös muiden muassa iravadindelfiini, jättihaimonni ja jokisiimarausku. Mekongin ympäristön suuria maanisäkkäitä ovat indokiinantiikeri ja saola.
Ympäristön ongelmat
Mekong on yksi maailman saastuneimmista joista. Sen kautta kulkee vuosittain arviolta 40 000 tonnia muovijätettä Tyyneenmereen. Joen monet padot ovat tuhonneet metsiä ja kosteikkoja sekä vähentäneet joen mukana kulkeutuvan sedimentin määrää. Laajamittainen hiekanotto rakennusteollisuuden tarpeisiin joen alajuoksulla ja suistoalueella on aiheuttanut jokirantojen eroosiota ja mangrovemetsien häviämistä. Alueella on myös käytetty pohjavettä runsaasti, mikä on aiheuttanut maan vajoamista. Patojen, hiekanoton ja pohjaveden käytön yhteisvaikutuksesta rantaviivat ovat vetäytyneet monin paikoin.
