Kalliohyppijä
1 lajit
Kalliohyppijä (Oreotragus oreotragus) on pieni afrikkalainen antilooppilaji. Nimensä mukaisesti se elää kivisillä ja kallioisilla alueilla. Levinneisyys ulottuu Etiopiasta Kapin niemimaalle. Kalliohyppijä on sukunsa ainoa laji ja sen kehityslinja on saattanut erota muista onttosarvisista jo mioseenikauden alussa. Tieteellinen nimi Oreotragus tulee kreikan sanoista oros ("vuori") ja tragos ("urosvuohi/pukki"), tarkoittaen "vuoripukkia". Kalliohyppijä-nimitys tulee hollannin tai afrikaansin kielen sanasta Klipspringer, joka sananmukaisesti tarkoittaa kalliohyppijää. Laji liikkuu eniten varhaisaamulla ja myöhäisillalla, ja elää yleensä pareittain tai pieninä ryhminä.
Kalliohyppijää tavataan melko laajalla alueella Afrikassa. Sen levinneisyys ulottuu Koillis-Sudanista, Eritreasta, Pohjois-Somaliasta ja Etiopian ylängöltä Etelä-Afrikkaan saakka. Lännempänä se elää myös Namibiassa ja Lounais-Angolassa. Erillisiä populaatioita on myös Kongon demokraattisen tasavallan kaakkoisosissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Nigeriassa.
Kalliohyppijä ei ole lajina uhanalainen, ja sitä tavataan lukuisilla luonnonsuojelualueilla. Kukoistavia kantoja on etenkin Etiopiassa, jossa vuoristoinen ympäristö tarjoaa paljon sopivia elinpaikkoja. Se on yleinen myös eteläisen Afrikan vuoristoseuduilla. Nigeriassa elävä populaatio on kuitenkin uhanalainen. Myös Burundista laji on mahdollisesti hävinnyt. Suuria lajiin kohdistuvia uhkia ei kuitenkaan ole. Kalliohyppijä elää myös suojelualueiden ulkopuolella sellaisilla alueilla, joilla metsästys ei ole intensiivistä. Elämällä vaikeakulkuisilla kallioilla ja rinteillä se välttyy kilpailulta karjan kanssa. Pienet, eristyneet kannat ovat kuitenkin alttiimpia metsästykselle ja kilpailulle vuohien kanssa, joten monet tällaiset kannat ovatkin hävinneet asutuilta seuduilta. Vuonna 1999 kannan kooksi arvioitiin noin 42 000 yksilöä.
Kalliohyppijä elää kivisessä ja kallioisessa maastossa, jossa on runsaasti matalaa aluskasvillisuutta. Niitä elää isojen yhtenäisten vuoristojen rinteillä, mutta myös tasankojen kukkulasaarekkeilla ja kalliorykelmillä sekä suurten jokien kanjoneissa. Elinpaikan valintaan vaikuttaa enemmän ravinnon määrä kuin saatavilla oleva suoja. Eristävän turkin ansiosta laji selviytyy hyvin vuoristossa. Kilimanjarolla sitä on tavattu 4 000 ja Merulla jopa 4 500 metrin korkeudessa. Etiopian ylängöllä se on noussut 4 380 metrin korkeuteen.
Kalliohyppijä (Oreotragus oreotragus) on pieni afrikkalainen antilooppilaji. Nimensä mukaisesti se elää kivisillä ja kallioisilla alueilla. Levinneisyys ulottuu Etiopiasta Kapin niemimaalle. Kalliohyppijä on sukunsa ainoa laji ja sen kehityslinja on saattanut erota muista onttosarvisista jo mioseenikauden alussa. Tieteellinen nimi Oreotragus tulee kreikan sanoista oros ("vuori") ja tragos ("urosvuohi/pukki"), tarkoittaen "vuoripukkia". Kalliohyppijä-nimitys tulee hollannin tai afrikaansin kielen sanasta Klipspringer, joka sananmukaisesti tarkoittaa kalliohyppijää. Laji liikkuu eniten varhaisaamulla ja myöhäisillalla, ja elää yleensä pareittain tai pieninä ryhminä.
Kalliohyppijää tavataan melko laajalla alueella Afrikassa. Sen levinneisyys ulottuu Koillis-Sudanista, Eritreasta, Pohjois-Somaliasta ja Etiopian ylängöltä Etelä-Afrikkaan saakka. Lännempänä se elää myös Namibiassa ja Lounais-Angolassa. Erillisiä populaatioita on myös Kongon demokraattisen tasavallan kaakkoisosissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Nigeriassa.
Kalliohyppijä ei ole lajina uhanalainen, ja sitä tavataan lukuisilla luonnonsuojelualueilla. Kukoistavia kantoja on etenkin Etiopiassa, jossa vuoristoinen ympäristö tarjoaa paljon sopivia elinpaikkoja. Se on yleinen myös eteläisen Afrikan vuoristoseuduilla. Nigeriassa elävä populaatio on kuitenkin uhanalainen. Myös Burundista laji on mahdollisesti hävinnyt. Suuria lajiin kohdistuvia uhkia ei kuitenkaan ole. Kalliohyppijä elää myös suojelualueiden ulkopuolella sellaisilla alueilla, joilla metsästys ei ole intensiivistä. Elämällä vaikeakulkuisilla kallioilla ja rinteillä se välttyy kilpailulta karjan kanssa. Pienet, eristyneet kannat ovat kuitenkin alttiimpia metsästykselle ja kilpailulle vuohien kanssa, joten monet tällaiset kannat ovatkin hävinneet asutuilta seuduilta. Vuonna 1999 kannan kooksi arvioitiin noin 42 000 yksilöä.
Kalliohyppijä elää kivisessä ja kallioisessa maastossa, jossa on runsaasti matalaa aluskasvillisuutta. Niitä elää isojen yhtenäisten vuoristojen rinteillä, mutta myös tasankojen kukkulasaarekkeilla ja kalliorykelmillä sekä suurten jokien kanjoneissa. Elinpaikan valintaan vaikuttaa enemmän ravinnon määrä kuin saatavilla oleva suoja. Eristävän turkin ansiosta laji selviytyy hyvin vuoristossa. Kilimanjarolla sitä on tavattu 4 000 ja Merulla jopa 4 500 metrin korkeudessa. Etiopian ylängöllä se on noussut 4 380 metrin korkeuteen.
