Kermasieppo (Tregellasia capito) on Australiassa tavattava pensassieppoihin kuuluva varpuslintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenP
alkaaKooltaan kermasieppo on 12–13 cm pitkä. Lajin sukupuolet muistuttavat ulkonäöltään toisiaan. Selkä on lajilla väritykseltään oliivinvihreä ja pää harmaa. Vatsastaan ja rinnastaan lintu on keltainen. Otsa on valkoinen tai oranssiin vivahtava. Nuoret linnut ovat selästään punaruskeita ja vatsastaan vaaleankeltaisia valkoisin viiruin. Valkonaamasieppo (Tregellasia leucops) muistuttaa kermasieppoa, mutta eroaa tästä mustan otsan ja valkoisten silmänympärysten perusteella.
Kermasieppoa tavataan Australian itärannikolta kahtena erillisenä populaationa. Pohjoisempi populaatio sijaitsee Queenslandin osavaltion koillisrannikolla ja eteläisempi populaatio Uuden Etelä-Walesin osavaltion alueella hieman Kauriin kääntöpiirin pohjoispuolella. Lajin elinympäristöä ovat kosteat eukalyptusmetsät sekä trooppiset ja subtrooppiset sademetsät. Kermasieppo viihtyy erityisesti tiheän kasvillisuuden joukossa.
Kermasiepot liikkuvat yleensä yksin tai pareittain. Ne ovat hiljaisia ja huomaamattomia lintuja. Lajin pesimäkausi kestää levinneisyysalueen pohjoisosissa heinäkuulta joulukuulle ja etelämpänä syyskuulta joulukuulle. Pesänsä lintu rakentaa pensaaseen ruohoista, sammalesta, juurista ja lehdistä sitoen ne yhteen hämähäkinseitillä. Naaras munii kaksi munaa ja hautoo niitä vajaat kolme viikkoa. Koiras ruokkii hautovaa naarasta ja osallistuu myös kuoriutuneiden poikasten hoitoon. Pesivällä parilla on apuna myös muita kermasieppoja, yleensä koiraita.
Kermasiepon ravinto koostuu pääosin hyönteisistä, mutta toisinaan laji syö myös siemeniä. Lintu etsii ruokansa maasta tai puiden keskikerroksista.