Saint Helena
38 lajit
Saint Helena on saari eteläisellä Atlantilla, 1 950 kilometriä Afrikan lounaisrannikosta.
Sijainti ja pinnanmuodot
Saint Helena sijaitsee eteläisellä Atlantilla noin 1 950 kilometriä Afrikan lounaisrannikosta. Saaren pinta-ala on 122 neliökilometriä. Se on osa merentakaista aluetta, johon kuuluvat myös Ascension ja Tristan da Cunha. Ascension sijaitsee noin 1 100 kilometriä luoteeseen ja Tristan da Cunha 2 100 kilometriä etelään.
Saint Helena on syntynyt aikoinaan kahdessa tulivuorenpurkauksessa, mutta saarella ei ole nykyään vulkaanista toimintaa. Vuoren huippu on 818 metriä merenpinnasta. Saarelta löytyy suuria rotkoja, laaksoja ja useita kirkasvetisiä lähteitä.
Ilmasto
Saint Helena sijaitsee eteläisen Atlantin viileiden pasaatituulten vyöhykkeellä. Sen ilmasto on lauhkea: kesät ovat lämpimät ja talvet vain hieman viileämmät. Saint Helenan rannikkoalueet saavat vain noin 200 millimetriä sadetta vuodessa, mutta sisämaan ylängöllä sataa yli 1000 millimetriä vuodessa. Vuodessa on kaksi sadekautta, toinen maaliskuussa ja toinen elokuussa.
Luonto
Saint Helenan kotoperäinen kasvi- ja eläinlajisto ovat kehittyneet eristyneen sijainnin ansiosta omaperäiseksi. Ihmisen ja monien vieraslajien takia kotoperäiset lajit ovat kärsineet. Kotoperäisiä lajeja on edelleen noin viisisataa. Saarella ei ole yhtään alkuperäistä maanisäkästä, mutta sitäkin enemmän lintuja, kuten uhanalainen sainthelenantylli. Myös saarta ympäröivillä koralliriutoilla elää ainutlaatuisia lajeja.
1800-luvulla saarelle tuotiin aldabranjättiläiskilpikonnia, joista vanhin, nimeltään Jonathan, on luultavasti yli 180 vuotias ja siten maailman vanhin kuivalla maalla elävä eläin.
Saari voidaan jakaa kolmeen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Rannikolla on noin 1,6 kilometrin levyinen kivinen ja karu alue, jossa kasvaa kaktuksia. Keskivyöhyke ulottuu 0,4–1,6 kilometriä edellisestä alueesta sisämaahan. Siellä on ruohoisia rinteitä ja metsää. Keskivyöhyke on noin 5 kilometriä pitkä ja 3 kilometriä leveä, ja siellä kasvaa muun muassa monet saaren kotoperäisistä puulajeista.
Saint Helena on saari eteläisellä Atlantilla, 1 950 kilometriä Afrikan lounaisrannikosta.
Sijainti ja pinnanmuodot
Saint Helena sijaitsee eteläisellä Atlantilla noin 1 950 kilometriä Afrikan lounaisrannikosta. Saaren pinta-ala on 122 neliökilometriä. Se on osa merentakaista aluetta, johon kuuluvat myös Ascension ja Tristan da Cunha. Ascension sijaitsee noin 1 100 kilometriä luoteeseen ja Tristan da Cunha 2 100 kilometriä etelään.
Saint Helena on syntynyt aikoinaan kahdessa tulivuorenpurkauksessa, mutta saarella ei ole nykyään vulkaanista toimintaa. Vuoren huippu on 818 metriä merenpinnasta. Saarelta löytyy suuria rotkoja, laaksoja ja useita kirkasvetisiä lähteitä.
Ilmasto
Saint Helena sijaitsee eteläisen Atlantin viileiden pasaatituulten vyöhykkeellä. Sen ilmasto on lauhkea: kesät ovat lämpimät ja talvet vain hieman viileämmät. Saint Helenan rannikkoalueet saavat vain noin 200 millimetriä sadetta vuodessa, mutta sisämaan ylängöllä sataa yli 1000 millimetriä vuodessa. Vuodessa on kaksi sadekautta, toinen maaliskuussa ja toinen elokuussa.
Luonto
Saint Helenan kotoperäinen kasvi- ja eläinlajisto ovat kehittyneet eristyneen sijainnin ansiosta omaperäiseksi. Ihmisen ja monien vieraslajien takia kotoperäiset lajit ovat kärsineet. Kotoperäisiä lajeja on edelleen noin viisisataa. Saarella ei ole yhtään alkuperäistä maanisäkästä, mutta sitäkin enemmän lintuja, kuten uhanalainen sainthelenantylli. Myös saarta ympäröivillä koralliriutoilla elää ainutlaatuisia lajeja.
1800-luvulla saarelle tuotiin aldabranjättiläiskilpikonnia, joista vanhin, nimeltään Jonathan, on luultavasti yli 180 vuotias ja siten maailman vanhin kuivalla maalla elävä eläin.
Saari voidaan jakaa kolmeen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Rannikolla on noin 1,6 kilometrin levyinen kivinen ja karu alue, jossa kasvaa kaktuksia. Keskivyöhyke ulottuu 0,4–1,6 kilometriä edellisestä alueesta sisämaahan. Siellä on ruohoisia rinteitä ja metsää. Keskivyöhyke on noin 5 kilometriä pitkä ja 3 kilometriä leveä, ja siellä kasvaa muun muassa monet saaren kotoperäisistä puulajeista.
