Balkaninsieppo (Ficedula semitorquata) on Kaakkois-Euroopassa esiintyvä varpuslintulaji.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Mi
MigraatioS
alkaaBalkaninsiepon pituus on noin 13 cm, siipien kärkiväli 23,5–24 cm ja paino 12–17 g, keskimäärin 13–14 g. Se muistuttaa suuresti sekä kirjosieppoa että sepelsieppoa. Koiras on mustavalkoinen, naaras ruskeanvalkoinen. Koiraalla siiven keskimmäisten peitinhöyhenten kärjet ovat valkoiset. Nuorta lintua ja naarasta on maastossa lähes mahdoton erottaa sepelsieposta.
Balkaninsieppo elää laikuittain Balkanilla, Kreikassa ja Turkissa. Yhtenäisempi esiintymisalue on Mustanmeren itäpuolella ja Kaspianmeren eteläpuolella. Euroopan populaation koko on 15 000–53 000 paria, joka on noin puolet lajin kokonaispopulaatiosta. Balkaninsieppo on taantunut viime vuosikymmeninä pääasiassa elinympäristöjen tuhoutumisen takia. Laji on muuttolintu, joka talvehtii pääosin Itä-Afrikassa Sudanista Tansaniaan. Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Balkaninsieppo elää vuoriston lehti- ja sekametsissä, etenkin tammien ja pyökkien seurassa. Laji suosii vesistöjen läheisyyttä.
Balkaninsieppo saalistaa lähes yksinomaan lentäviä hyönteisiä. Saalistustapa on samanlainen kuin harmaasiepon: lintu istuu näkyvällä paikalla ja sieppaa lentävän hyönteisen, palaten usein samalle tähystyspaikalle.
Balkaninsiepot tekevät pesänsä puunkoloon tai linnunpönttöön 2,5–12 m:n korkeudelle. Naaras rakentaa yksin pesän ja munii yleensä viisi tai kuusi munaa, joita se hautoo 13–14 päivää. Molemmat puolisot huolehtivat poikasista, jotka lähtevät pesästä noin 15 päivää vanhoina. Laji pesii yleensä vain kerran kesän aikana.
