Tansania
2517 lajit
Tansania, virallisesti Tansanian yhdistynyt tasavalta on YK:n arvion mukaan noin 55 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa.
Maantiede, luonto ja ilmasto
Tansanian rannikolla on pieni tasanko. Keskiosassa maata on ylätasankoa ja pohjoisessa sekä etelässä ylänköalueita 900–1500 metrin korkeudessa. Lähellä Kenian rajaa on Afrikan korkein vuori, lumihuippuinen Kilimanjaro, jonka huippu on 5 895 metriä merenpinnan yläpuolella. Kilimanjaron pohjoispuolella leviää Serengetin ylänköalue, joka ulottuu Kenian puolelle, ja on merkittävä villieläinten asuinalue, jolla on kolme kansallispuistoa. Serengetin halki kulkee Olduvain rotko osana Itä-Afrikan hautavajoamaa.
Tansanian rajoilla on suuria järviä: Victoriajärvi, Tanganjikajärvi ja Njassajärvi. Suolainen Rukwajärvi kuuluu kokonaan Tansanialle.
Tansanian rannikolla kasvaa mangrovemetsiä. Vuoristoissa on vuoristometsiä, alempana kovia puulajeja. Savannit peittävät noin kolmanneksen maasta, Serengetin ruohosavannit tunnetaan laajalti, mutta Tansaniassa on myös miombo-savannia, jonka pääasiallinen pensassuku on leimupuut. Victoriajärven valuma-alueella metsien ja savannien rikkonainen mosaiikki on monen endeemisen lajin koti.
Tansaniassa on yhteensä 21 eri tasoilla suojeltua aluetta, joista 14 on kansallispuistoja. Varsinaisten kansallispuistojen lisäksi on laajoja riistansuojelualueita, merelle rajattuja suojelukohteita ja Ngorongoron erityissuojelualue, jossa maasait saavat edelleen harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Riistansuojelualueilla liikkuminen on hiukan vapaampaa kuin varsinaisissa kansallispuistoissa, ja siellä järjestetään opastettuja vaellusretkiä. Niillä harjoitetaan myös metsästystä.
Tansaniassa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta: Kilimanjaron kansallispuisto, Ngorongoron suojelualue, Selousin riistansuojelualue ja Serengetin kansallispuisto sekä Sansibarin Kivikaupunki, Kilwa Kisiwanin ja Songo Mnaran rauniot ja Kondoan kalliomaalausalueet.
Eläimistö
Nisäkkäitä on 316 lajia ja alalajia. Tansaniassa pesii 827 lintulajia, strutseista pikkulintuihin. Hyönteisiä on vähintään 60 000 lajia. Sadasta käärmelajista 25 on myrkyllisiä. Liskoja ja sammakkoeläimiä on ainakin 25 lajia. Kalalajeja on monia. Tanganjika- ja Njassajärvissä elää useita kotoperäisiä kirjoahvenlajeja. Kaikkiaan pelkästään makeassa vedessä elää 830 lajia. Uhanalainen abbottinsukeltaja-antilooppi on kotoperäinen tansanialainen laji, jota tavataan kosteissa vuoristometsissä, varsinkin Kilimanjaron kansallispuistossa. Muita kotoperäisiä nisäkäslajeja ovat sansibaringueretsa, eräs oravalaji ja Rhynchocyon udzungwensis sekä toinen hyppypäästäislaji.
Ilmasto
Koko maassa, korkeimpia vuoria lukuun ottamatta, on trooppinen ilmasto, mutta tuhannen metrin yläpuolella on viileämpää varsinkin öisin. Rannikolla sataa enemmän ja säännöllisemmin kuin sisämaassa. Suurimmassa osassa maata on yksi sadekausi, joka kestää marraskuusta huhtikuuhun. Toukokuusta lokakuuhun on aurinkoista ja kuivaa. Rannikolla saadaan jonkun verran sateita ympäri vuoden, eniten maalis-toukokuussa, ja rannikon eteläisimpään osaan saattaa tulla Intian valtamereltä trooppisia hirmumyrskyjä.
Oheisissa taulukoissa Dar-es-Salaam edustaa rannikon ilmastoa, Dodoma sisämaata.
Tansania, virallisesti Tansanian yhdistynyt tasavalta on YK:n arvion mukaan noin 55 miljoonan asukkaan valtio Itä-Afrikassa.
Maantiede, luonto ja ilmasto
Tansanian rannikolla on pieni tasanko. Keskiosassa maata on ylätasankoa ja pohjoisessa sekä etelässä ylänköalueita 900–1500 metrin korkeudessa. Lähellä Kenian rajaa on Afrikan korkein vuori, lumihuippuinen Kilimanjaro, jonka huippu on 5 895 metriä merenpinnan yläpuolella. Kilimanjaron pohjoispuolella leviää Serengetin ylänköalue, joka ulottuu Kenian puolelle, ja on merkittävä villieläinten asuinalue, jolla on kolme kansallispuistoa. Serengetin halki kulkee Olduvain rotko osana Itä-Afrikan hautavajoamaa.
Tansanian rajoilla on suuria järviä: Victoriajärvi, Tanganjikajärvi ja Njassajärvi. Suolainen Rukwajärvi kuuluu kokonaan Tansanialle.
Tansanian rannikolla kasvaa mangrovemetsiä. Vuoristoissa on vuoristometsiä, alempana kovia puulajeja. Savannit peittävät noin kolmanneksen maasta, Serengetin ruohosavannit tunnetaan laajalti, mutta Tansaniassa on myös miombo-savannia, jonka pääasiallinen pensassuku on leimupuut. Victoriajärven valuma-alueella metsien ja savannien rikkonainen mosaiikki on monen endeemisen lajin koti.
Tansaniassa on yhteensä 21 eri tasoilla suojeltua aluetta, joista 14 on kansallispuistoja. Varsinaisten kansallispuistojen lisäksi on laajoja riistansuojelualueita, merelle rajattuja suojelukohteita ja Ngorongoron erityissuojelualue, jossa maasait saavat edelleen harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan. Riistansuojelualueilla liikkuminen on hiukan vapaampaa kuin varsinaisissa kansallispuistoissa, ja siellä järjestetään opastettuja vaellusretkiä. Niillä harjoitetaan myös metsästystä.
Tansaniassa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta: Kilimanjaron kansallispuisto, Ngorongoron suojelualue, Selousin riistansuojelualue ja Serengetin kansallispuisto sekä Sansibarin Kivikaupunki, Kilwa Kisiwanin ja Songo Mnaran rauniot ja Kondoan kalliomaalausalueet.
Eläimistö
Nisäkkäitä on 316 lajia ja alalajia. Tansaniassa pesii 827 lintulajia, strutseista pikkulintuihin. Hyönteisiä on vähintään 60 000 lajia. Sadasta käärmelajista 25 on myrkyllisiä. Liskoja ja sammakkoeläimiä on ainakin 25 lajia. Kalalajeja on monia. Tanganjika- ja Njassajärvissä elää useita kotoperäisiä kirjoahvenlajeja. Kaikkiaan pelkästään makeassa vedessä elää 830 lajia. Uhanalainen abbottinsukeltaja-antilooppi on kotoperäinen tansanialainen laji, jota tavataan kosteissa vuoristometsissä, varsinkin Kilimanjaron kansallispuistossa. Muita kotoperäisiä nisäkäslajeja ovat sansibaringueretsa, eräs oravalaji ja Rhynchocyon udzungwensis sekä toinen hyppypäästäislaji.
Ilmasto
Koko maassa, korkeimpia vuoria lukuun ottamatta, on trooppinen ilmasto, mutta tuhannen metrin yläpuolella on viileämpää varsinkin öisin. Rannikolla sataa enemmän ja säännöllisemmin kuin sisämaassa. Suurimmassa osassa maata on yksi sadekausi, joka kestää marraskuusta huhtikuuhun. Toukokuusta lokakuuhun on aurinkoista ja kuivaa. Rannikolla saadaan jonkun verran sateita ympäri vuoden, eniten maalis-toukokuussa, ja rannikon eteläisimpään osaan saattaa tulla Intian valtamereltä trooppisia hirmumyrskyjä.
Oheisissa taulukoissa Dar-es-Salaam edustaa rannikon ilmastoa, Dodoma sisämaata.
