Ruohomaluri (Amytornis striatus) on Australiassa elävä malureihin kuuluva varpuslintu.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Ei
Ei siirtolainenS
alkaaKooltaan ruohomaluri on noin 15–20 cm. Lajin selkä ja siivet ovat punaruskeat ja tiheästi valkoisen ja mustan raidoittamat. Päässä on ruskeat silmän päällystät. Ruohomalurin pyrstö on pitkä ja mustan ruskea. Linnun kurkku on valkoinen ja vatsa vaalean ruskea ja valkoisen raidoittama. Naaras ruohomalurilla on siipien alla kastanjanruskea laikku, jota koiraalla ei ole. Muuten sukupuolet muistuttavat toisiaan ulkonäöltään. Ruohomalurit sulautuvat väritykseltään hyvin elinympäristöihinsä kuiviin ruohikkoihin ja savanneille.
Ruohomaluria tavataan alueella, joka ulottuu Luoteis-Australiasta Australian kaakkoisosiin. Lajin elinympäristöä ovat avointen eukalyptusmetsien ruohoa ja pensaikkoja kasvavat pohjakerrokset, joissa esiintyy erityisesti Triodia-suvun heinäkasveja. Erityisesti Uuden Etelä-Walesin alueella sopivaa elinympäristöä on tuhoutunut ja ruohomalurin nimialalaji A. s. striatus luokitellaan siellä vaarantuneeksi.
Ruohomalurit elävät pareittain tai joskus kolmen linnun ryhmissä. Linnuilla on noin kolmen hehtaarin kokoinen reviiri, jota ne puolustavat. Naaras rakentaa pesän elo- tai syyskuussa ruohoista ja risuista. Naaras munii kahdesta kolmeen munaa, joita se hautoo kaksi viikkoa. Pesästään poikaset lähtevät, kun niiden kuoriutumisesta on kulunut kaksi viikkoa.
Ravintonsa ruohomaluri etsii maasta. Laji syö selkärangattomia, siemeniä ja kukkia.