Täplärastas (Hylocichla mustelina) on pohjoisamerikkalainen rastaiden heimoon kuuluva varpuslintu. Se on sukunsa ainoa laji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Ka
Kaikkiruokaiset eläimetKaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Ar
ArboreaalinenMa
MaanpäällinenVa
Vanhat eläimetZo
ZoochoryRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Sa
SarjamonogamiaYk
Yksinäiset eläimetMi
MigraatioW
alkaaTäplärastaan pituus on noin 19 cm, siipien kärkiväli 30–34 cm ja paino keskimäärin noin 50 g. Se muistuttaa laulurastasta mutta on hieman pienempi, päälaki ja etuselkä ovat ruosteenruskeat, siiven alapinnalla on valkeat kuviot ja rinnan sekä kupeiden tummat täplät ovat suurempia. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Täpärastas elää Pohjois-Amerikassa Kanadan ja Yhdysvaltain itäosissa, etelässä Floridan pohjoisosiin saakka. Se on muuttolintu, joka talvehtii Keski-Amerikassa Panamaa myöten sekä Meksikon eteläosissa. Laji on harhautunut Eurooppaan pari kertaa. Sen elinympäristön ala on 3,5 miljoonaa neliökilometriä.
Täplärastaskanta on vähentynyt 43 % 1960-luvulta lähtien, pääasiassa sekä pesimä- että talvehtimisalueilla tapahtuvien laajojen metsänhakkuiden takia. Lehmäturpiaalin lisääntynyt loisinta täplärastaan pesissä on pienentänyt lajin jälkeläistuottoa. Paikoin kaikissa täplärastaan pesissä on vähintään yksi lehmäturpiaalin muna.
Täplärastaan lisääntymisaikaista elinympäristöä ovat varttuneet lehti- ja sekametsät. Se suosii virtaavan veden läheisyyttä, runsasta alikasvosta ja soistunutta maaperää.
Täplärastas on kaikkiruokainen ja syö hyönteisiä, matoja, nilviäisiä, etanoita ja kotiloita sekä marjoja ja hedelmiä.
Täplärastaat ovat yksiavioisia ja keskimäärin joka toinen pari pesii kahdesti kesän aikana. Naaras rakentaa pesän tiheään pensaaseen tai matalalle puuhun. Munia on kahdesta neljään ja naaras hautoo niitä keskimäärin 13 päivää. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka jättävät pesän 12–15 päivän ikäisinä.
