Intianvariskäki (Eudynamys scolopaceus) eli aiemmalta nimeltään variskäki on käkiin kuuluva lintulaji. Lajia tavataan laajalta alueelta Etelä- ja Kaakkois- ja Itä-Aasiasta.

Pä

Päiväeläimet

Kaikkiruokaiset eläimet

Frugivore

Yleensä yksinäiset eläimet

Ei siirtolainen

Migraatio

alkaa

Ulkonäkö

Intianvariskäki on suurikokoinen lintu ja voi kasvaa 39–46 cm pitkäksi. Sukupuolet eroavat toisistaan ulkonäöltään. Intianvariskäkikoiras on väritykseltään kauttaaltaan musta ja hyöhenpuvussa on vihreä tai sininen kiilto. Pyrstö on pitkä, viuhkamainen ja pyöreäpäinen. Naaraslintu on päästään, selästään ja siivistään pohjaväriltään ruskea ja ruumiissa on runsaasti valkoista raidoitusta. Vatsa on valkoinen ja siinä on tiheästi ruskeita raitoja. Nokka on tukeva, koukkupäinen ja väriltään vihertävä. Intianvarikäen silmät ovat punaiset.

Jakelu

Maantiede

Maanosat

Aasia

Submantereilla

Etelä-Aasia, Kaakkois-Aasia

Biomaantieteelliset alueet

Indomalajan, Afrotrooppinen

WWF:n biomit

Trooppiset kosteat metsät

Intianvariskäkeä tavataan Intiasta Kaakkois-Aasian läpi itään aina Kiinaan eteläosiin asti. Sitä tavataan Myös Jaavalta, Borneolta ja Filippiineiltä. Satunnaisesti se vaeltaa myös Lähi-itään. Lajin elinympärsitöä ovat monentyyppiset metsät sademetsistä avoimiin metsiin ja metsien reunamaihin. Se on sopeutunut elämään myös pihoilla, puistoissa ja puutarhoissa. Suurimman osan ajasta intianvariskäki viettää puiden latvuksista, joista sen paljastavat sen voimakkaat kutsuäänet. intianvariskäki syö monenlaisia hedelmiä, erityisesti viikunoita ja laji ruokailee ryhminä. Intianvariskäen pesimäkausi on keväällä ja kesällä. Se on pesäloinen, joka pesii erityisesti intianvaristen pesiin, mutta voi pesiä myös kuhankeittäjien ja mainojen pesissä. Muna on pohjaväriltään vihreä ja siinä on pilkkuja.