Vesihämähäkki (Argyroneta aquatica) on Euroopassa ja Aasiassa esiintyvä isokokoinen hämähäkki, joka elää veden pinnan alla. Se on sukunsa Argyroneta ainoa laji ja samalla ainoa hämähäkki, joka on sopeutunut täysin elämään vedenpinnan alla.
Väriltään ruskea tai musta vesihämäkki voi olla jalkoineen jopa kaksi senttimetriä pitkä, ja vartalon osuus pituudesta on puolitoista senttimetriä. Kookkailla yksilöillä pelkkä ruumiskin voi olla 20 millimetriä pitkä. Etummaiset raajaparit ovat kaljut, mutta kahdessa takimmaisessa raajaparissa on pitkiä karvoja, joiden avulla nuoretkin vesihämähäkit on helppo tunnistaa. Eturuumiin selkäpuolella on mustien lyhyiden karvojen muodostama juova. Takaruumis on harmaan karvan peittämä.lähde tarkemmin? Vesihämähäkki on yksi niistä harvoista hämähäkkilajeista, joilla koiras on naarasta suurempi.
Vesihämähäkkiä tavataan Länsi-Euroopasta ja Britteinsaarilta Pohjois-Aasian poikki Japaniin saakka. Lajin elinympäristönä on vesikasvillisuus hitaasti virtaavassa tai seisovassa vedessä. Vesihämähäkki on paikoittainen, mutta esiintyessään usein runsaslukuinen.
Vesihämähäkki syö, parittelee ja munii veden alla, mutta hengittää ilmaa kuten muutkin hämähäkit. Vesihämähäkit rakentavat vesikasvien joukkoon sukelluskelloa muistuttavan pesän eli kuplan, minne ne kuljettavat ilmaa takaruumiinsa ympärillä ja jaloissaan olevien pienten karvojen avulla. Ilmakupla saa lisäksi jatkuvaa täydennystä diffuusion avulla veteen liuenneen ja vesikasvien tuottaman hapen vapautuessa kuplaan. Ruokailu tapahtuu joko kuplassa tai kasvillisuudessa heti vedenpinnan yläpuolella. Diffuusio riittää täyttämään hämähäkin hapentarpeen sen levätessä, mutta muutoin aktiivinen täydentäminen on tarpeen. Kokeellisesti on osoitettu, että hämähäkki tunnistaa kuplan ilmanlaadun ja täydentää sitä hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa. Naaraan sukelluskello on suurempi kuin koiraalla, ja naaras täydentää sitä pinnalta useammin. Toisinaan hämähäkki kerää ilmakuplan tyhjään kotilonkuoreen.
Naaras munii 30–70 munaa. Poikaset elävät emonsa sukelluskellossa toiseen nahanluontiinsa asti, jolloin ne poistuvat sieltä ja aloittavat omien pesiensä rakentelun. Päivisin vesihämähäkki oleskelee sukelluskellossaan ja pyydystää lähelle tulevia vesihyönteisiä. Vasta yön tullen vesihämähäkki lähtee aktiivisesti saalistamaan.
Hämähäkki talvehtii sukelluskellossaan veden alla.
Vesihämähäkki on Suomen myrkyllisin luonnonvarainen hämähäkki. Sen purema vastaa vaikutukseltaan ampiaisen pistoa. Vesihämähäkki ei kuitenkaan pure ihmistä kovin herkästi.
