Jääpingviini (Pygoscelis adeliae) on keisaripingviinin ohella toinen Etelämantereella elävistä pingviinilajeista.
Jääpingviinin ruumis on mustavalkoinen, sillä on evämäiset siivet ja pyöreähkö pää. Nokka on väriltään tummanpunainen, mutta sitä peittävät osaksi höyhenet.
Pituus: 46–71 cm Paino: 4–5,5 kg
Jääpingviini elää lähinnä Etelämantereen ja subantarktisen vyöhykkeen ahtojääalueella. Se pesii Antarktiksen ja sen syrjäisten lähisaarten kalliorannoilla, mutta siirtyy pesimäkauden jälkeen pohjoisemmaksi.
Rannikkoseudut ja jääpeitteiset alueet.
Jääpingviinit saalistavat usein parvina ja voivat siirtyä antoisille vesille kilometrien päähän yhdyskunnastaan. Ne pyydystävät etenkin krillejä ja löytävät näitä pikkuäyriäisiä usein ahtojäiden lähivesiltä. Jääpingviini pystyy tavoittamaan myös nopealiikkeisiä mereneläviä, kuten kaloja ja mustekaloja. Tarvittaessa se sukeltaa 20 metrin syvyyteen ja kykenee kirimään vauhtiaan entisestään.
Makean veden puute ei tuota pingviinille ongelmia, sillä linnun munuaiset ja sierainten alla sijaitsevat erityisrauhaset poistavat ravinnon mukana tulleen ylimääräisen suolan. Janoisten yksilöiden on kuitenkin nähty syövän silloin tällöin lunta. Ne ovat lähinnä olleet maissa pesimässä olleita lintuja, jotka eivät ole päässeet merelle syömään.
Naaras munii 2 munaa, joita se hautoo 30–43 vuorokautta.
