Alppirautiainen (Prunella collaris) on pieni varpuslintu, ja nimensä mukaisesti se asuu vuorilla.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Mi
MigraatioA
alkaaPituus 15–17,5 cm, siipien kärkiväli 30–32,5 cm ja paino 25–43 g. Ulkomuodoltaan alppirautiainen on kuin iso ja tukeva rautiainen. Sukupuolet ovat samannäköisiä.
Keski- ja Etelä-Euroopan vuoristoseudut, yleensä 1 800–3 000 metrin korkeuksilla. Alppirautiainen elää myös Turkissa ja siitä itään Iraniin. Lajin päälevinneisyysalue on Keski- ja Itä-Aasiassa Himalajalta Kiinaan, Koreaan ja Japaniin. Lajista tunnetaan lähes kymmenen alalajia. Se on pääasiassa paikkalintu, joka talven tullen laskeutuu alemmas vuorenrinteiden vähemmän lumisiin oloihin. Euroopassa elää 200 000–330 000 yksilöä.
Lajia tavataan Suomessa harvoin, vuoden 2006 loppuun mennessä on tehty vain neljä havaintoa, joista ensimmäinen Lågskärillä 1978. Tapaamispaikat ovat olleet ulkomeren saaria.
Alppirautiaiset elävät korkealla vuoristossa, tavallisesti 1 800–3 000 metrin korkeudella, mutta laji on tavattu Mount Everestillä 8 000 metrin korkeudella. Ne viihtyvät aukeilla, kivikkoisilla niityillä ja kedoilla puurajan yläpuolella, usein lumisilla rinteillä.
Alppirautiaiset syövät pääasiassa hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia sekä siemeniä.
Kuppimainen pesä sijaitsee kiven- tai kallionhalkeamassa tai kivikossa. Naaras munii tavallisesti kolme tai neljä munaa, joita molemmat puolisot vuorotellen hautovat, yhteensä noin kaksi viikkoa. Molemmat emot hoitavat poikasia, jotka lähtevät pesästä lentokyvyttöminä noin 16 päivän ikäisinä.
