Alppinaakka
Kunta
Pääjakso
Luokka
Lahko
Heimo
LAJIT
Pyrrhocorax graculus
Väestön koko
1-2.5 Mlnlnn
Elinikä
up to 23 years
Paino
188-252
6.6-8.9
goz
g oz 
Pituus
37-39
14.6-15.4
cminch
cm inch 
Siipien kärkiväli
75-85
29.5-33.5
cminch
cm inch 

Alppinaakka (Pyrrhocorax graculus) on musta Euraasian alueella pesivä varislintulaji. Laji muistuttaa suuresti alppivarista (Pyrrhocorax pyrrhocorax). Alppinaakat ovat taitavia lentäjiä. Ne osaavat käyttää hyväkseen elinympäristölleen tyypillisiä nousevia ilmavirtauksia.

Ulkonäkö

Alppinaakka on väritykseltään musta. Sillä on punaiset jalat ja keltainen, lyhyehkö, suora nokka. Se on noin 36–39 senttimetrin mittainen ja sen siipien kärkiväli on noin 65–74 senttimetriä. Se painaa keskimäärin noin 210 grammaa. Sukupuolet ovat samannäköisiä.

Näytä lisää

Aikuiset alppinaakat sulkivat täydellisesti pesinnän jälkeen loppukesällä.

Näytä vähemmän

Video

Jakelu

Maantiede

Alppinaakat pesivät Euroopassa ja Aasiassa pääasiassa vuoristoseuduilla. Alalaji graculus pesii Etelä-Euroopassa ja mahdollisesti Marokossa, Kaukasuksella ja Pohjois-Iranissa. Alalaji digitatus (Hemprich & Ehrenberg, 1833) pesii Etelä-Turkissa ja Levantista Lounais-Iraniin. Alalaji forsythi (Stolickza, 1874) pesii Keski-Aasiassa Afganistanista Himalajalle ja Keski-Kiinaan. Euroopassa elää 260 000–620 000 yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen. Lajia ei ole tavattu Suomessa.

Näytä lisää

Alppinaakkaa tavataan vuoristoseuduilta. Alppinaakka välttää rannikkoseutuja, joita läheinen laji alppivaris suosii. Alppinaakka suosii puolestaan korkeita vuoristoja, joihin alppivaris ei juurikaan nouse. Alppinaakkaa on tavattu jopa yli 8 000 metrin korkeudesta Himalajalta.

Näytä vähemmän
Alppinaakka elinympäristökartta

Ilmastoalueet

Alppinaakka elinympäristökartta
Alppinaakka
Attribution-ShareAlike License

Tottumukset ja elämäntyyli

Kausiluonteinen käyttäytyminen
Lintujen kutsu

Ruokavalio ja Ravitsemus

Alppinaakan ravintoa ovat kesäaikaan erityisesti hyönteiset (heinäsirkat sekä perhosten ja kovakuoriaisten toukat) ja talviaikaan marjat ja ruoantähteet, joita löytyy hiihtokeskusten lähettyviltä. Monet yksilöt kesyyntyvät niin, että syövät kädestä. Se syö myös linnunmunia ja -poikasia, liskoja, pikkujyrsijöitä, siemeniä ja viljaa.

Parittelutavat

PARITUSKÄYTTÄYTYMINEN

Laji tekee pesänsä tavallisesti kallionkielekkeelle tai -syvänteeseen, toisinaan rakennukseen. Pesä on löyhästi kasattu risuista, juurista, kuiduista ja sammalista, ja se on vuorattu karvoilla, juurilla, ruohoilla ja höyhenillä. Naaras munii 3–5, joskus 6 munaa. Muna painaa keskimäärin 14,1 grammaa. Muninta 1–2 päivän välein. Haudonta-aika on 18–21 päivää, vain naaras hautoo. Naaras lämmittää poikasia kolme päivää. Molemmat emot ruokkivat poikasia oksentamalla ruokaa kurkkupussistaan. Poikaset ovat lentokykyisiä noin kuukauden ikäisinä.

Väestö

Viitteet

1. Alppinaakka artikkeli Wikipediassa - https://fi.wikipedia.org/wiki/Alppinaakka
2. Alppinaakka IUCN:n punaisen listan sivustolla - https://www.iucnredlist.org/species/22705921/87386602
3. Xeno-canto lintukutsu - https://xeno-canto.org/690567

Lisää kiehtovia eläimiä, joita voit oppia tuntemaan