Aasianleijona (Panthera leo persica) on maantieteellisesti eriytynyt leijonan alalaji. Se eroaa geneettisesti afrikkalaisista leijonista niin vähän, että populaatioiden arvioidaan eronneen toisistaan noin satatuhatta vuotta sitten. Aasianleijonat ja Afrikan leijonat voivat lisääntyä keskenään.
Aasianleijona on pienempi kuin afrikkalaiset leijonat. Tyypillisesti naaras painaa 110–120 kilogrammaa ja uros 160–190 kilogrammaa. Aasianleijonan harja on keskimäärin pienempi kuin afrikkalaisilla lajitovereilla, joten sen korvat ovat koko ajan näkyvissä. Vatsapuolella on alalajille tyypillinen ihopoimu. Aasianleijonaurosten pituus on 170–250 senttimetriä ilman häntää, jonka pituus on sekä uroksilla että naarailla 70–105 senttimetriä. Naaraiden ruumiinpituus ilman häntää on 140–175 senttiä.
Aasianleijonia elää luonnossa enää Girin kansallispuiston alueella Intiassa. Vuonna 2015 Girissä laskettiin olevan yhteensä 523 leijonaa. Määrä oli kasvanut vuodesta 2010, jolloin leijonia laskettiin 411. Arviolta 40 prosenttia leijonista elää varsinaisen Girin metsäalueen ulkopuolella. Ihmisen toiminnan vuoksi sen elinalue on pienentynyt viimeisten 200 vuoden aikana huomattavasti. Aasianleijonan levinneisyys on aiemmin ulottunut Bulgariasta Intiaan ja Pakistaniin.lähde? Girin ulkopuolella leijonia eli vielä 1930-luvulla Iranissa. Turkissa eli leijonia vielä 1800-luvun lopulla. Viimeiset havainnot Iranista ovat vuodelta 1942, Irakista vuodelta 1918.
Suomessa aasianleijonia on Korkeasaaren eläintarhassa Helsingissä. Siellä niitä on neljä aikuista leijonaa. Leijonat ovat osa eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaa lajille.
Aasianleijona saalistaa sambarhirviä, aksishirviä, antilooppeja, villisikoja ja muita suhteellisen suurikokoisia kasvinsyöjänisäkkäitä. Sillä on vahvat leuat ja erityisesti saaliin surmaamiseen ja raateluun soveltuvat kulmahampaat.
Yleensä naaraat saalistavat ravintoa ja urokset jäävät pitämään huolta reviiristä.
