Mäntynokkavarpunen (Mycerobas icterioides) on eteläisessä Aasiassa elävä peippoihin kuuluva varpuslintu.
Kooltaan mäntynokkavarpunen on noin 22 cm. Koiraan pää, siivet ja pyrstö ovat väritykseltään mustat. Muu höyhenpuku on väritykseltään kirkkaan keltainen ja niskassa on oranssi vivahde. Koiras muistuttaa ulkonäöltään tamminokkavarpuskoirasta (Mycerobas affinis), jolla on kuitenkin enemmän oranssia höyhenissään. Koiras muistuttaa huomattavasti myös huppukuhankeittäjää (Oriolus xanthornus), josta mäntynokkavarpunen eroaa huomattavasti tukevamman nokkansa perusteella. Huppukuhankeittäjä ja mäntynokkavarpunen eivät myöskään elä samalla alueella. Naaras on selästään ja päästään ruskehtavan harmaa. Vatsa on väriltään vaaleanpunertavan ruskea. Siivet ovat harmaat ja mustareunaiset. Nuoret mäntynokkavarpuskoiraat muistuttavat naarasta, mutta ovat vatsastaan keltaisia. Mäntynokkavarpusen nokka on suurikokoinen ja tukeva ja muodoltaan kolmiomainen.
Mäntynokkavarpusta tavataan Afganistanista, Pakistaninta, Intiasta ja Nepalista. Lajin elinympäristöä ovat kesällä Himalajan rinteiden mänty- kuusi- ja setrimetsät 1 500–3 000 metrin korkeudella. Talvella lintu siirtyy alemmaksi vuorenrinnettä tammimetsiin, jotka sijaitsevat noin 1 200 metrin korkeudella.
Mäntynokkavarpuset etsivät ravintonsa maasta. Ravinto koostuu käpyjen sisällä olevista siemenistä, marjoista sekä hyönteisistä.
Pesimäkauden ulkopuolella mäntynokkavarpuset elävät pienissä ryhmissä. Pesimäkausi kestää huhtikuulta heinäkuulle. Pesä rakennetaan lähelle puun runkoa oksanpätkistä, sammalista ja jäkälistä. Pesä on muodoltaan kuppimainen. Naarasmäntynokkavarpunen munii kahdesta kolmeen vihertävän harmaata ruskeaviiruista munaa. Sama pari pesii kaksi kertaa pesimäkauden aikana.
