Komorit
648 lajit
Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Komorien saaristossa Mosambikin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerellä.
Maantiede
Komorien saaret ovat tuliperäisiä. Korkein huippu kohoaa 2 360 metriin. Rantaviivaa on 360 kilometriä. Le Karthalan tulivuori Ison-Komorin saarella on aktiivinen. Maaperä vaihtelee saarelta toiselle, mutta suuri osa siitä on maanviljelyyn sopimatonta laavaa.
Saaret ovat lännestä itään Iso-Komori eli N’gazidja, Mohéli eli Mwali, Anjouan eli Ndzuwani ja neljäntenä Mayotte, joka kuuluu edelleen Ranskalle. Vuonna 2009 Isolla-Komorilla oli 342 200 asukasta, Anjouanilla 283 500 asukasta ja Mohélilla 43 600 asukasta.
Komorien lähivesillä elää harvinainen syvänmeren varsieväkala latimeria, jota kutsutaan eläväksi fossiiliksi. Saarilla elää harvinainen makilaji ja maailman suurimpiin kuuluva lepakkolaji, comoronlentäväkoira. Komoreilla elävä sieppolaji Humblotia flavirostris on saarten kotoperäinen lintu.
Komoreilla kasvaa monenlaisia orkideoita, joiden joukossa on kotoperäisiä lajeja. Kahdella suuremmalla saarella, Isolla-Komorilla ja Anjouanilla, kasvaa trooppista sademetsää. Rannikoilla on mangrovemetsiä.
Komorien ilmasto on merellinen trooppinen ilmasto. Siellä on kaksi vuodenaikaa; koillismonsuunin takia marraskuusta huhtikuuhun on kuumaa ja kosteaa, muu aika vuodesta on viileämpää ja kuivempaa. Rannikon kuukausikeskilämpötilat ovat 23–28 °C, ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä 2 000 millimetrin vaiheilla. Suuresta sademäärästä huolimatta makeasta vedestä on pulaa niillä alueilla, joissa maaperä ei pidätä vettä lainkaan ja sadevesi valuu nopeasti mereen. Alue on myös trooppisten hirmumyrskyjen reitillä.
Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Komorien saaristossa Mosambikin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerellä.
Maantiede
Komorien saaret ovat tuliperäisiä. Korkein huippu kohoaa 2 360 metriin. Rantaviivaa on 360 kilometriä. Le Karthalan tulivuori Ison-Komorin saarella on aktiivinen. Maaperä vaihtelee saarelta toiselle, mutta suuri osa siitä on maanviljelyyn sopimatonta laavaa.
Saaret ovat lännestä itään Iso-Komori eli N’gazidja, Mohéli eli Mwali, Anjouan eli Ndzuwani ja neljäntenä Mayotte, joka kuuluu edelleen Ranskalle. Vuonna 2009 Isolla-Komorilla oli 342 200 asukasta, Anjouanilla 283 500 asukasta ja Mohélilla 43 600 asukasta.
Komorien lähivesillä elää harvinainen syvänmeren varsieväkala latimeria, jota kutsutaan eläväksi fossiiliksi. Saarilla elää harvinainen makilaji ja maailman suurimpiin kuuluva lepakkolaji, comoronlentäväkoira. Komoreilla elävä sieppolaji Humblotia flavirostris on saarten kotoperäinen lintu.
Komoreilla kasvaa monenlaisia orkideoita, joiden joukossa on kotoperäisiä lajeja. Kahdella suuremmalla saarella, Isolla-Komorilla ja Anjouanilla, kasvaa trooppista sademetsää. Rannikoilla on mangrovemetsiä.
Komorien ilmasto on merellinen trooppinen ilmasto. Siellä on kaksi vuodenaikaa; koillismonsuunin takia marraskuusta huhtikuuhun on kuumaa ja kosteaa, muu aika vuodesta on viileämpää ja kuivempaa. Rannikon kuukausikeskilämpötilat ovat 23–28 °C, ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä 2 000 millimetrin vaiheilla. Suuresta sademäärästä huolimatta makeasta vedestä on pulaa niillä alueilla, joissa maaperä ei pidätä vettä lainkaan ja sadevesi valuu nopeasti mereen. Alue on myös trooppisten hirmumyrskyjen reitillä.
