Västäräkki (Motacilla alba) on västäräkkien heimoon kuuluva pitkäpyrstöinen varpuslintulaji.
Västäräkki on 16,5–19 senttimetriä pitkä ja painaa 18–23 grammaa. Koiras on naarasta hiukan kookkaampi.
Västäräkillä on harmaa selkä ja valkea vatsapuoli. Pyrstössä on mustaa ja valkoista, ja siivissä on leveä valkoinen juova tummalla pohjalla. Nokka ja koivet ovat mustat. Pään etuosa on valkoinen. Koiraan päälaen takaosa, kurkku ja kuvunseutu ovat mustat, naaralla harmaat tai mustanharmaat. Nuorten ja talvipukuisten västäräkkien pää on harmaa.
Västäräkin pyrstö on pitkä ja keikkuu lajille tyypillisesti kävelyn aikana.
Västäräkin ääni on lyhyt kaksitavuinen ”tsi-tsit” ja se ääntelee liikkuessaan jatkuvasti. Laulu on hiljaista rupattelevaa lavertelua, jota koiras esittää tavallisesti kivellä tai talon katolla, hieman muuta ympäristöä korkeammalla. Pedon tai ihmisen tullessa poikaspesän lähelle emot varoittelevat sydäntä särkevästi tsilputtaen.
Vanhin suomalainen rengastettu västäräkki on ollut 7 vuotta 11 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin oli 12 vuoden 3 kuukauden ikäinen brittiläinen lintu.
Västäräkki pesii laajalla alueella Aasiassa ja Euroopassa. Pieni kanta esiintyy myös Alaskan länsiosassa. Västäräkki talvehtii Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä-Aasiassa. Lajia tavataan ympärivuotisesti Länsi- ja Etelä-Euroopassa sekä Korean niemimaalla ja Japanissa. Euroopan kannaksi arvioidaan 17–28 miljoonaa paria ja koko maailman kannaksi 135–221 miljoonaa paria. Lajin kanta on vakaa ja se on luokiteltu elinvoimaiseksi.
Västäräkki pesii yleisesti koko Suomessa ja sen pesimäkannaksi arvioidaan 400 000–600 000 paria. Syysmuutto tapahtuu elo–lokakuussa ja kevätmuutto huhti–toukokuussa. Se talvehtii Lähi-idässä ja Koillis-Afrikassa. Suomessa västäräkki on luokiteltu vuodesta 2019 lähtien silmälläpidettäväksi lajiksi. Sitä ennen se oli elinvoimainen.
Västäräkki syö hyönteisiä kuten sääskiä, päivänkorentoja, vaaksiaisia, kovakuoriaisia, sudenkorennon toukkia, perhostoukkia ja koita sekä muita selkärangattomia. Se voi syödä myös leivänmuruja ja ruoantähteitä.
Västäräkin pesäpaikkojen kirjo on hyvin laaja. Se tekee pesänsä korsista ja sammalista, ja vuoraa sen villalla ja karvoilla. Naaras munii toukokuussa 2–7 munaa. Munat kuoriutuvat 10–15 vuorokauden kuluttua, ja pesästä poikaset lähtevät 11–16 vuorokautta myöhemmin.