Kyproksen tasavalta
583 lajit
Kyproksen tasavalta eli Kypros on valtio Kyproksen saarella itäisellä Välimerellä.
Maantiede, ilmasto ja luonto
Kyproksen tasavalta hallitsee noin kahta kolmasosaa Kyproksen saaresta. Tróodos-vuorten massiivi muodostaa valtaosan tasavallan alueesta. Vuoristo on mineraalipitoinen veden alla syntynyt doomi, ja muodostaa Kyproksen korkeimman vuoriston. Myös koko saaren korkein kohta Ólympos-vuori (1 951 metriä) sijaitsee Tróodoksessa.
Saaren pohjoisosassa, kuitenkin Pohjois-Kyproksen puolella, kulkevat Pentadáktylos-vuoret. Niiden ja Tróodoksen välissä sekä Famagustan ja Mórfoun kaupunkien välissä sijaitsee hedelmällinen Mesaorían tasanko. Myös siitä pääosa sijaitsee Pohjois-Kyproksen puolella.
Kyproksen tasavalta on jaettu hallinnollisesti kuuteen alueeseen (eparchía), joista de facto vain kaksi sijaitsee kokonaan tasavallan puolella, kolme osittain sen ja osittain Pohjois-Kyproksen puolella, ja yksi kokonaan Pohjois-Kyproksen puolella. Alueet on jaettu kuntiin (dímos) ja yhdyskuntiin (koinótita).
Kyproksen saaren suurin kaupunki on kummankin tasavallan pääkaupunkina toimiva Nikosia eli Lefkosía (116 392 as.), jonka väkiluku kreikkalaisella puolella on 55 014. Muut suurimmat kaupungit Kyproksen tasavallan hallussa olevalla alueella ovat Limassol eli Lemesós (101 000 as.), Stróvolos (67 904 as.), Lárnaka (51 468 as.), Lakatámeia (38 345 as.) ja Páfos (32 892 as.) (2011). Väestö on keskittynyt Nikosian, Páfoksen, Limassolin ja Lárnakan alueille.
Kyproksen tasavallan ja Pohjois-Kyproksen välillä kulkee noin 156 kilometriä pitkä rajavyöhyke, joka tunnetaan vihreänä linjana. Lisäksi Kyproksen tasavallalla on rajaa sen alueesta erotettujen Ison-Britannian Akrotírin tukikohdan kanssa noin 48 kilometriä ja Dekéleian tukikohdan kanssa noin 108 kilometriä.
Kyproksella vallitsee välimerenilmasto, jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa. Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee Mesaorían tasangon 29 °C :sta Tróodos-vuorten 22 °C:seen.
Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1 900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 kotoperäistä lajia. Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalalajia ja suunnilleen 6 000 hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen muuttoreitin varrella. Hanhikorppikotka, joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.
Kyproksen tasavalta eli Kypros on valtio Kyproksen saarella itäisellä Välimerellä.
Maantiede, ilmasto ja luonto
Kyproksen tasavalta hallitsee noin kahta kolmasosaa Kyproksen saaresta. Tróodos-vuorten massiivi muodostaa valtaosan tasavallan alueesta. Vuoristo on mineraalipitoinen veden alla syntynyt doomi, ja muodostaa Kyproksen korkeimman vuoriston. Myös koko saaren korkein kohta Ólympos-vuori (1 951 metriä) sijaitsee Tróodoksessa.
Saaren pohjoisosassa, kuitenkin Pohjois-Kyproksen puolella, kulkevat Pentadáktylos-vuoret. Niiden ja Tróodoksen välissä sekä Famagustan ja Mórfoun kaupunkien välissä sijaitsee hedelmällinen Mesaorían tasanko. Myös siitä pääosa sijaitsee Pohjois-Kyproksen puolella.
Kyproksen tasavalta on jaettu hallinnollisesti kuuteen alueeseen (eparchía), joista de facto vain kaksi sijaitsee kokonaan tasavallan puolella, kolme osittain sen ja osittain Pohjois-Kyproksen puolella, ja yksi kokonaan Pohjois-Kyproksen puolella. Alueet on jaettu kuntiin (dímos) ja yhdyskuntiin (koinótita).
Kyproksen saaren suurin kaupunki on kummankin tasavallan pääkaupunkina toimiva Nikosia eli Lefkosía (116 392 as.), jonka väkiluku kreikkalaisella puolella on 55 014. Muut suurimmat kaupungit Kyproksen tasavallan hallussa olevalla alueella ovat Limassol eli Lemesós (101 000 as.), Stróvolos (67 904 as.), Lárnaka (51 468 as.), Lakatámeia (38 345 as.) ja Páfos (32 892 as.) (2011). Väestö on keskittynyt Nikosian, Páfoksen, Limassolin ja Lárnakan alueille.
Kyproksen tasavallan ja Pohjois-Kyproksen välillä kulkee noin 156 kilometriä pitkä rajavyöhyke, joka tunnetaan vihreänä linjana. Lisäksi Kyproksen tasavallalla on rajaa sen alueesta erotettujen Ison-Britannian Akrotírin tukikohdan kanssa noin 48 kilometriä ja Dekéleian tukikohdan kanssa noin 108 kilometriä.
Kyproksella vallitsee välimerenilmasto, jonka myötä talvet ovat sateisia ja kesät kuivia ja lämpimiä. Meren läheisyys tasapainottaa ilmastoa sen verran, ettei varsinkaan saaren länsirannikolla ole kesäisin niin kuuma kuin muualla. Myös korkeus vaikuttaa lämpötiloihin: kilometrin nousu korkeudessa aiheuttaa noin viiden asteen laskun lämpötilassa. Kesäaikaan keskimääräinen päivän ylin lämpötila vaihtelee Mesaorían tasangon 29 °C :sta Tróodos-vuorten 22 °C:seen.
Kyproksen kasvilajien kartoitus on käynnissä. Siellä on tavattu jo 1 900 eri kasvilajia ja niiden alalajia, joiden joukossa 140 kotoperäistä lajia. Kyproksen eläinkuntaan kuuluu noin 30 nisäkäslajia, 25 matelijaa ja sammakkoeläintä, 370 lintulajia, 250 kalalajia ja suunnilleen 6 000 hyönteislajia. Se sijaitsee tärkeän lintujen muuttoreitin varrella. Hanhikorppikotka, joka oli aikaisemmin saarella yleinen, on nyt erityisen suojelun kohteena.
