Tapirus augustus on sukupuuttoon kuollut tapiirilaji, joka eli pleistoseenilla. Sen fossiileja on löydetty Etelä-Kiinasta, Vietnamista ja Laosista. Laji on sukua nykyiselle intiantapiirille (Tapirus indicus), mutta Tapirus augustus oli paljon kookkaampi.
Tapirus augustus oli huomattavasti suurempi kuin yksikään nykyinen tapiirilaji. Vuonna 2018 Tapirus augustuksen painoksi arvioitiin olkaluun mittausten perusteella noin 623 kilogrammaa. Suurin nykyään elävä tapiirilaji, intiantapiiri (Tapirus indicus), painaa 200–400 kilogrammaa. Tapirus augustuksen kallo ja hampaat olivat noin neljänneksen suuremmat kuin intiantapiirilla.
Vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin nykyisten tapiirilajien sekä kymmenen hävinneen tapiirilajin purentavoimaa. Tapirus augustuksen purentavoima oli kaikista suurin, noin 10 700 newtonia. Toiseksi voimakkain oli intiantapiiri noin 8 000 newtonin purentavoimalla. Kun purentavoima jaettiin kallon pituudella, olivat Tapirus augustus ja intiantapiiri suunnilleen samalla tasolla.
Tapirus augustuksen fossiileja on löydetty Etelä-Kiinasta, Vietnamista ja Laosista. Ne ovat peräisin keski- ja myöhäispleistoseenilta. Tapirus augustus oli osa monimuotoista eläimistöä, jonka tunnusomaisia jäseniä olivat isopanda (Ailuropoda melanoleuca) ja Stegodon orientalis -norsueläin. Alueen kasvillisuus koostui pääosin subtrooppisten ja trooppisten metsien lajeista. Tarkemmin ottaen Tapirus augustus edusti trooppista metsälajistoa, johon kuuluivat muun muassa gibbonit (Hylobates), orangit (Pongo), aasiannorsu (Elephas maximus) sekä Rhinoceros sinensis -sarvikuono. Fossiilikerrostumissa orankeja pidetään usein tiheiden metsien indikaattoreina. Myös hammaskiilteen δ13C-arvot viittaavat siihen, että Tapirus augustus sai ravintonsa tiheälatvustoisista metsistä.
