Lumiapina (Rhinopithecus roxellana) on Kiinan keskiosissa elävä lehtiapinoiden alaheimoon kuuluva kädellislaji. Lumiapinoita on jäljellä vain 8 000–20 000 yksilöä, ja laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.
Lumiapinauroksen pituus on 58–68 ja naaraan 47–52 senttimetriä. Hännän pituus on 50–70 senttimetriä. Uroksen paino on 15–40 kilogrammaa (useimmiten 20) ja naaraan 6–12 kilogrammaa.
Lumiapinan turkki on useimmiten kullanvärinen, ja siinä on mukana lisäksi ruskeaa ja keltaoranssia. Hartiat, selkä ja häntä ovat harmaanmustat. Naaraat muistuttavat muuten uroksia, mutta niillä on ruskea pää. Kun uros vanhenee, sen turkki muuttuu aiempaa oranssimmaksi.
Lumiapinaa tavataan vain keskisen Kiinan länsiosissa Sichuanin, Gansun, Hubein ja Shaanxin provinsseissa. Lajia on huhuttu tavattavan myös Intian rajalla, mutta tälle tiedolle ei ole varmaa näyttöä.
Lumiapina elää kesällä suurissa vuoristometsissä jopa kolmen kilometrin korkeudessa. Talvella se laskeutuu alemmas. Lumiapina elää sekä lehti- että havumetsissä. Luonnonvaraiset yksilöt viettävät yli 90 prosenttia elinajastaan puissa, vankeudessa kasvatetut hieman vähemmän. Lumiapinoiden elinalueella on lunta tavallisesti joulukuusta maaliskuuhun, joskus jopa neljä kuukautta vuodessa.
Muiden apinoiden tavoin lumiapinat ovat melko älykkäitä. Ne elävät laumoissa, joiden koko on kesällä yleensä korkeintaan 200 yksilöä ja talvella 20–30 yksilöä. Kesälaumat voivat yhdistyä vielä suuremmiksi 400–600 yksilön yksiköiksi. Laumat koostuvat pienemmistä perhekunnista, joista kuhunkin kuuluu johtava uros ja noin neljä naarasta. Sosiaalisten verkostojensa ansiosta lumiapinat kykenevät torjumaan petojen aiheuttamaa uhkaa. Ne pakenevat petoja korkealle puuhun.
Reviiritaisteluissaan lumiapinat uhittelevat pikemmin kuin käyvät toistensa kimppuun. Reviirihierarkiassa synnyttäneet emot ovat hedelmättömiä naaraita korkeammalla. Uroksista arvostetuimpia ovat ne, joilla on eniten kumppaneita laumassa.
Lumiapina on kasvinsyöjä, jonka ruokavalio vaihtelee vuodenajan mukaan. Se syö ympäri vuoden mäntyjen ja nuorten kuusten neulasia ja kaarnaa. Kesällä sen ruokavalioon kuuluvat myös silmut, versot, kukat, siemenet, hedelmät ja lehdet.
Lumiapinat lisääntyvät läpi vuoden, mutta useimmat poikaset syntyvät maaliskuun ja toukokuun välillä. Kantoaika on noin kuusi kuukautta, ja emo synnyttää kerralla useimmiten yhden poikasen, harvoin kaksi. Poikasta hoitaa pääasiassa sen emo, mutta myös lauman muut jäsenet osallistuvat hoitamiseen. Urokset ovat sukukypsiä noin seitsemän vuoden iässä ja naaraat neljä–viisivuotiaina. Vankeudessa lumiapinan tiedetään eläneen 23-vuotiaaksi, joten laji on melko pitkäikäinen.
Lumiapinan elinalueet ovat pirstaloituneet ensin jääkauden ja sittemmin hakkuiden ja asutuksen leviämisen seurauksena. Apinoita myös metsästetään niiden turkin, luiden ja lihan takia. Uhanalaisuusluokitukseltaan lumiapina on erittäin uhanalainen laji. Sen kannan vahvuus on 8 000–20 000 yksilöä, joista noin 4 000 elää vuoristossa.
