Hippopus hippopus on jättiläissimpukkalaji. Se elää luonnossa trooppisella Indopasifisella merialueella, ja sitä pidetään joskus myös riutta-akvaarioissa. Se ei ole yhtä värikäs kuin saman alaheimon Tridacna-lajit.
Hippopus hippopus kasvaa korkeintaan 45 cm pitkäksi. Sillä on poimullinen, epäsäännöllisen myhkypintainen kaksiosainen kuori, jossa on hentoja vaakasuoria punaisia juovia. Kuorten välistä työntyy esille hyllyvä kudosmassa eli vaippa, jonka keskellä törröttää putkimainen suuosa, sifoni. Vaippa on vihertävän- tai harmaanruskea, ja siinä on kullanvärisiä raitoja. Viljellyissä Hippopus hippopus -simpukoissa on limetinvihreitä sävyjä.Kuoren saranapuolella on aukko, josta työntyy ulos lihaksikas jalka. Jalalla simpukka tarrautuu alla olevaan merenpohjaan. Simpukan ikääntyessä aukko sulkeutuu, ja se pysyy paikallaan massansa avulla.
Toisin kuin Tridacna-suvun lajeilla,Hippopus hippopus -simpukalla ei ole hyaliinielimiä eli läpikuultavia kohtia, joiden avulla se siirtäisi valoa sisällään eläville symbioottisille leville. Sen vaippa ei ulotu kuoren ulkopuolelle.
Hippopus hippopus -simoukoita on tavattu Australiassa, Indonesiassa; Kiribatilla, Malesiassa, Marshallsaarilla, Mikronesiassa, Myanmarissa, Uudessa-Kaledoniassa, Palaulla, Papua-Uusi-Guineassa, Filippiineillä, Singaporessa, Salomonsaarilla, Tuvalussa ja Vanuatussa. Laji on saattanut kadota sukupuuttoon Kaakkois-Aasian rannikoilta kuten Japanista, Kiinasta ja Samoalta. Esiintyminen Andamaaneilla, Nikobaareilla ja Thaimaassa on epävarmaa. Ne elävät hiekkaisella merenpohjalla alle kuuden metrin syvyydessä.
Jättiläissimpukat ovat hermafrodiitteja: ne syntyvät koiraina, mutta osa toimii myöhemmin naaraana. Kun kutuaika tulee, ne laskevat veteen merkkikemikaaleja, minkä jälkeen osa simpukoista laskee mätimunia, osa siittiöitä. Lisääntymisen laukaisee oikea kuunvaihe, vuorokaudenaika ja muiden simpukoiden laskemat kemikaalit.
