Lampipolyyppi (Hydra vulgaris) on lampipolyyppien heimoon (Hydridae) kuuluva makeanveden polyyppieläin. Yksilöt elävät erillään eivätkä muodosta runkokuntaa. Lampipolyyppi kasvaa enimmillään 15 mm pituiseksi, mutta se pystyy supistamaan itseään huomattavasti, jolloin sen pituus on vain muutamia millimetrejä.
Lampipolyyppi kiinnittyy alustaan, kuten vesikasviin, tyvilevyn avulla. Ne pystyvät liikkumaan irrottautumalla alustastaan ja kulkeutumalla vesivirtojen mukana. Lampipolyypit pystyvät myös käyttämään lonkeroitaan alustaan kiinnittymisessä ja näin ollen liikkumaan tekemällä kuperkeikkoja.
Lampipolyyppi, kuten muutkin heimonsa lajit, koostuvat ns. varresta sekä pyyntilonkeroista. Varren toisessa päässä sijaitsee suu, jonka ympärillä pyyntilonkerot sijaitsevat. Lampipolyypilla on 6-8 lonkeroa, joilla se pyydystää ohi kulkevia eläimiä, kuten vesikirppuja. Pyyntilonkerot voivat olla huomattavasti pidempiä kuin polyypin varsi. Väriltään lampipolyypit voivat olla muun muassa ruskeita, vaaleita tai vihertäviä. Lampipolyypin voi tunnistaa muista sukunsa lajeista polttiaissolujen eli nematokystien rakenteiden perusteella.
Lampipolyypin esiintymisalue käsittää Euroopan ja Suomessa laji on yleinen.
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ov
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
H
alkaa