Uudenseelanninkyyhky (Hemiphaga novaeseelandiae) on Uuden-Seelannin endeeminen kyyhkylintu.
Täysikasvuinen yksilö kasvaa noin 50 senttimetriä pitkäksi ja reilun 600 gramman painoiseksi. Höyhenpeite on yläosasta sinivihreä, muuttuen pronssin ja violetin väriseksi niskan ja selän alueella. Vatsa on valkea, värin muuttuessa tarkkarajaisesti sinivihreäksi rinnan alueella. Nokka on oranssi tai punainen, jalat ja silmät kirkkaanpunaiset. Nuoren yksilön höyhenpeitteen väritys on hailakampaa.
Ravinto koostuu kukista ja hedelmistä sekä apiloista. Moa-lintujen kuoltua sukupuuttoon uudenseelanninkyyhky on tärkeä alkuperäiskasvien siementen levittäjä, sillä se on riittävän suuri nielemään alkuperäiskasvien, kuten karakapuun (Corynocarpus laevigatus) ja tawan (Beilschmiedia tawa) hedelmiä, sekä miron (Prumnopitys ferruginea) käpyjä.
Uudenseelanninkyyhky pesii keväällä-kesällä. Pesä rakennetaan kuolleista tikuista. Lintu munii yhden munan kerrallaan, jota haudotaan 28 päivän ajan, sekä uroksen, että naaraan toimesta. Poikasta suojellaan jatkuvasti noin kymmenen päivän ajan, kunnes höyhenpeite on kunnolla kehittynyt. Tämän jälkeen poikanen jätetään jo pidemmäksi aikaa yksin, jommankumman vanhemmista käydessä ruokkimassa poikasta aika-ajoin. 35–40 päivän iässä poikanen poistuu pesästä.
Elinalue kattaa koko Uuden-Seelannin alueen. Kannat ovat kuitenkin heikentyneet alueilla, joilla esiintyy ei-luontaisia petoja, kuten kettukusuja ja rottia. Lisäksi sopivan elinalueen menetys ihmisten toimien seurauksena ja laittomasta metsästyksestä johtuen kannat koot ovat alueellisesti laskussa.
