Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Miekkavalas (Orcinus orca) on suurin delfiinien heimoon kuuluvista valaslajeista. Se on päältä musta ja alta valkea sukkulamainen valas, jolla on korkea selkäevä. Miekkavalaskoiras voi painaa lähes 10 tonnia ja olla melkein 10 metrin pituinen....
Kapybara eli vesisika (Hydrochoerus hydrochaeris) on maailman suurin jyrsijä. Se elää Etelä-Amerikassa.
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Oselotti (Leopardus pardalis) on Etelä-, Keski- ja Pohjois-Amerikassa elävä pieni kissaeläin. Nimi oselotti tulee nahuatlin kielen sanasta ocelotl sekä azteekin kielen sanasta tlalocelot ja tarkoittaa peltotiikeriä (sanatarkasti peltojen suuri...
Nutria eli rämemajava (Myocastor coypus) on jyrsijöihin kuuluva noin 45–60 cm:n pituinen (hännän pituus on 25–42 cm) nisäkäslaji, jonka alkuperäinen esiintymisalue on Etelä-Amerikassa, mutta se on levinnyt vieraslajina Pohjois-Amerikkaan,...
Ryhävalas (Megaptera novaeangliae) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva, oman sukunsa ainoa laji. Sitä tavataan kaikilla maailman merillä ja ne suosivat matalia rannikkovesiä.Ryhävalas tunnetaan erityisesti ruumiinkokoonsa nähden pitkistä kylkievistä,...
Harjasusi (Chrysocyon brachyurus) on Etelä-Amerikan kookkain koiraeläin. Lajia tavataan osissa Brasiliaa, Paraguayta, Argentiinaa, Boliviaa ja Perua. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt sen silmälläpidettäväksi lajiksi.
Pikkumiekkavalas (Pseudorca crassidens) on yksi suurimmista delfiinilajeista. Se muistuttaa miekkavalasta ulkonäöltään ja käytökseltään, molemmat hyökkäävät toisten valaiden kimppuun ja tappavat niitä. Pikkumiekkavalas on Pseudorca-suvun ainoa...
Isomuurahaiskarhu (Myrmecophaga tridactyla) on Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä hyönteisiä syövä vajaahampainen nisäkäs. Se elää heinikkomailla, soilla ja alankosademetsissä.
Pitkähäntäkissa eli puuoselotti eli margay (Leopardus wiedii) on Etelä- ja Keski-Amerikassa elävä kissaeläin. Se on läheistä sukua oselotille ja tiikerikissalle.Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajille uutta suomenkielistä nimeä...
Yhdeksänvyövyötiäinen (Dasypus novemcinctus) on vyötiäisiin kuuluva vajaahampainen. Se elää kuivilla tasangoilla Etelä-, Keski- ja Pohjois-Amerikassa.
Hanhennokkavalas eli aiemmalta nimeltään cuvierinvalas (Ziphius cavirostris) on laajimmalle levinnyt nokkavalaiden heimon laji ja sukunsa ainoa laji. Lajin tieteellinen nimi tulee latinan sanoista cavus (ontto) ja rostrum (kuono, nokka), jotka...
Isoverenimijä eli vampyyri (Desmodus rotundus) on yleisin kolmesta verivampyyrien eli verenimijöiden alaheimon (Desmodontinae, vanh. Desmontidae) jäsenestä.
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Punakoati eli punanenäkarhu eli koati (Nasua nasua) on Keski- ja Etelä-Amerikassa elävä puolikarhu (Procyonidae). Punakoatit elävät kahdenkymmenen yksilön ryhmissä. Ne syövät pikkueläimiä, hedelmiä ja siemeniä. Ne voivat häntineen olla jopa 125...
Pyöriäisdelfiini (Stenella longirostris), jonka uudeksi nimeksi on ehdotettu suippokuonodelfiini, on noin kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Se on kolmivärinen: tummanharmaa selkä, helmenharmaat kyljet ja lähes valkoinen vatsa. Tyypillinen...
Pussisaukko (Chironectes minimus) on ainoa pussieläin, joka elää enimmäkseen vedessä. Se on myös pussirottiin kuuluvan Chironectes-suvun ainoa laji. Pussisaukko elää makeavetisissä järvissä ja virroissa Meksikossa ja Keski- ja Etelä-Amerikassa.
Weddellinhylje (Leptonychotes weddellii) on varsinaisiin hylkeisiin kuuluva antarktinen hyljelaji. Se on maailman eteläisimpänä esiintyvä nisäkäslaji; levinneisyysalue kiertää Etelämantereen ympäri, mutta laji esiintyy erityisesti Antarktiksen...
Ravunsyöjäkettu eli ravunsyöjäkoira eli rapukettu (Cerdocyon thous) on eteläamerikkalainen koiraeläin. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ravustajakoira.
Rissondelfiini eli harmaadelfiini (Grampus griseus) on ainoa Grampus-sukuun kuuluva delfiinilaji. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut lajin uudeksi nimeksi isodelfiiniä.
Pitkäeväpallopää eli pallopäävalas eli pallopää eli grindvalas eli pallokas (Globicephala melas, aiemmin G. melaena) on kookas delfiinilaji, jota tavataan sekä maapallon pohjoisilla että eteläisillä merialueilla. Nisäkäsnimistötoimikunta on...
Kääpiökaskelotti (Kogia breviceps) on kaskelottien heimoon kuuluva valaslaji.
Pikkukaskelotti (Kogia sima) on kaskelottien heimoon kuuluva hammasvalas. Se on maailman pienin kaskelottilaji. Pikkukaskelottia pidettiin 1960-luvun puoliväliin asti kuuluvana samaan lajiin kääpiökaskelotin kanssa.
Krillihylje eli rapuhylje (Lobodon carcinophaga) on varsinaisten hylkeiden heimoon kuuluva nisäkäslaji, joka asustaa lähinnä Etelämantereen rannikolla ja ahtojääalueella. Vaeltavia yksilöitä tavataan toisinaan Uuden-Seelannin, Australian sekä...
Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) on hetulavalaisiin kuuluva laji, joka elää sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon merialueilla. Lahtivalaita on maailmassa noin 500 000–700 000 yksilöä.
Vuorikissa (Leopardus geoffroyi, syn. Oncifelis geoffroyi) on Etelä-Amerikan luonnonvaraisista kissoista runsaslukuisin.
Tamandua (Tamandua tetradactyla) on muurahaiskarhuihin kuuluva nisäkäslaji, jota paikalliset alkuasukkaat sanovat kaguaariksi. Siitä on käytetty myös nimeä eteläntamandua erotukseksi sen lähimmästä sukulaisesta, pohjantamanduasta (Tamandua mexicana).
Patagonianmerileijona eli eteläamerikanisohylje eli harjasmerileijona (Otaria flavescens) on suuri eteläamerikkalainen korvahyljelaji.
Raitadelfiini (Stenella coeruleoalba) on yli kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Sitä tavataan maailman kaikilla trooppisilla ja lämpimillä merillä missä veden lämpötila on yli 20 astetta. Se kasvaa 220–240 cm pitkäksi, ja sillä on erityinen...
Pampakettu (Lycalopex gymnocercus) on Etelä-Amerikassa tavattava petoeläin. Pampakettu kuuluu eteläamerikankettujen (Lycalopex) sukuun. Pampakettua tavataan Argentiinassa, Boliviassa, Brasiliassa, Paraguayssa ja Uruguayssa.
Läikedelfiini eli vanhoilta nimiltään ohjasdelfiini tai hoikkadelfiini (Stenella attenuata) on noin kahden metrin pituinen hammasvalaslaji. Laji on saanut nimensä ihoa kirjovista tummemmista täplistä, joita tosin poikasilla ei vielä ole....
