Sinivalas (Balaenoptera musculus) on hetulavalaiden alalahkoon kuuluva valaslaji. Se on painavin ja suurin eläin, jonka tiedetään koskaan olleen olemassa; vaikka Argentinosauruksen tapaiset sauropodit kasvoivat pidemmiksi, ne olivat sinivalasta...
Koala eli pussikarhu (Phascolarctos cinereus) on australialainen puissa elävä pussieläin. Se on koalojen heimon ainoa jäljellä oleva laji. Koala syö ravinnokseen eukalyptusten lehtiä. Lehdet ovat kuitupitoisia, vähäravintoisia ja vaikeasti sulavia,...
Lyhythäntäkenguru eli quokka, joskus myös kääpiövallabi (Setonix brachyurus) on sukunsa Setonix ainoa laji. Se on noin kotikissan kokoinen pussieläin. Se on kasvinsyöjä ja pääasiallisesti yöeläin. Lyhythäntäkengurun toinen nimitys quokka on johdettu...
Pussiahma eli pussipiru (Sarcophilus harrisii) on pussieläimiin kuuluva australialainen pussipeto. Siitä käytetään joskus myös nimityksiä ”Tasmanian tuholainen”, ”Tasmanian paholainen” ja ”tasmanianpiru”.
Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Dugongi (Dugong dugon) on sireenieläinten lahkoon kuuluva nisäkäs yhdessä manaattien ja sukupuuttoon kuolleen stellerinmerilehmän kanssa. Nimi dugongi tulee malaijin kielen sanasta ”duyung”, joka tarkoittaa merenneitoa.
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Jättiläisalbatrossi (Diomedea exulans) on albatrossien (Diomedeidae) heimoon kuuluva suurikokoinen merilintu.
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata) kilpikonnien lahkoon kuuluva merikilpikonnien heimon laji. Uhanalaisuudestaan huolimatta rauhoitettua lajia pyydystetään sen kilven takia. Ravinnokseen se käyttää pienempiä merieläimiä ja levää. Pesiviä...
Etelänbastardikilpikonna (Lepidochelys olivacea) on pienehkö merikilpikonna, joka elää maailman lämpimissä merissä ja lisääntyy suurin joukoin tietyillä rannoilla.
Pussimuurahaiskarhu eli numbatti (Myrmecobius fasciatus) on pussipetojen lahkoon kuuluvan pussimuurahaiskarhujen heimon (Myrmecobiidae) viimeinen elossa oleva edustaja. Aiemmin laajalle levinnyt pussimuurahaiskarhu on nykyään erittäin uhanalainen.
Tridacna gigas on suurin jättiläissimpukkalaji. Niitä pidetään joskus suurissa meriakvaarioissa, mutta ne eivät kestä kovin hyvin kuljetusta ja kasvavat niin suuriksi ja lisäksi nopeasti (jopa sentin kuukaudessa), että harvassa kotiakvaariossa on...
Saruskurki (Grus antigone) on suurikokoinen kurkilintu. Lajin nimesi Carl von Linné 1758.
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Gilbertinpäästäiskenguru (Potorous gilbertii) on äärimmäisen uhanalainen rottakengurulaji. Se elää Länsi-Australian lounaisosassa. Lajin oletettiin kuolleen sukupuuttoon, kunnes se nähtiin vuonna 1994 uudelleen 120 vuoden tauon jälkeen. Sitä...
Seitivalas eli uurteisvalas (Balaenoptera borealis) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva laji, jota tavataan kaikilla merialueilla. Toisin kuin sukulaisensa sillivalas, se välttelee lahtia ja pysyttelee avoimemmilla merialueilla. Seitivalas vaeltaa...
Valkohai (Carcharodon carcharias) on Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävä suurikokoinen hai. Jopa 6 metrin pituiseksi ja 2 tonnin painoiseksi kasvava valkohai on maailman kookkain petokala ja yksi suurikokoisimmista...
Kuningasalbatrossi (Diomedea epomophora) on lähes jättiläisalbatrossin kokoinen ulappalintu. Lajin nimesi ja kuvaili René-Primevère Lesson 1825.
Tasmanianjuovapussimäyrä (Perameles gunnii) on pussimäyrien heimoon kuuluva nisäkäslaji. Lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ehdotettu raitapusselia.
Pohjankarvakuonovompatti (Lasiorhinus krefftii) on äärimmäisen uhanalainen vompattien heimoon kuuluva pussieläin. Niitä on jäljellä alle sata yksilöä Epping Forest National Park -luonnonpuistossa Australian Queenslandissa ja Eläinsaaressa, ja laji...
Flynkilpikonna (Carettochelys insculpta) on pystytaivuttajien alalahkoon kuuluva kilpikonnalaji. Se on sukunsa Carettochelys ainoa laji ja flynkilpikonnien heimon (Carettochelyidae) ainoa elävä edustaja. Flynkilpikonnaa tavataan eteläisestä...
Valashai (Rhincodon typus) on suurin hailaji ja samalla maailman suurin kala. Se voi kasvaa jopa 20 metriä pitkäksi, mutta keskimäärin se on 12 metriä pitkiä ja painaa noin 15 tonnia. Se on heimonsa ainoa nykyisin elävä laji.Valashailla on...
Täpläpussinäätä (Dasyurus viverrinus) on pussipetojen (Dasyuridae) heimoon kuuluva pussieläinlaji. Laji sai vuonna 1777 nimekseen alkuasukkaiden antaman tieteellisen nimen ”Dasyurus guoll”. Tämä nimi ei kuitenkaan ollut nimisääntöjen mukainen, ja...
Uudenseelanninmerileijona (Phocarctos hookeri) on korvahyljelaji, jonka päälisääntymisalue on Uuden-Seelannin subantarktisilla saarilla, erityisesti Aucklandinsaarilla, mutta jota tavataan jonkin verran myös Uuden-Seelannin Eteläsaaren ja...
Yökaija (Pezoporus occidentalis, synonyymi Geopsittacus occidentalis) on äärimmäisen uhanalainen Australian keski- ja länsiosien sisämaassa elävä lymykaijojen sukuun kuuluva kaijalaji.
Kärsänokkasiili (Zaglossus bruijni) on Uudessa-Guineassa elävä nokkaeläin, joka lisääntyy munimalla 1–3 munaa. Se on äärimmäisen uhanalainen, koska sitä on metsästetty ruuaksi.
Isopussikaniini (Macrotis lagotis) on Australian puoliaavikoilla elävä uhanalainen nisäkäs. Se on luultavasti heimonsa ainoa elossa oleva laji. Nisäkäsnimistötoimikunnan ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi oli ”isokorvapusseli”.
Taistelukala (Betta splendens) on rihmakalojen (Osphronemidae) heimoon kuuluva kalalaji.
Leadbeaterinpussiliito-orava (Gymnobelideus leadbeateri) on harvinainen pussiliito-oravien heimoon kuuluva australialainen eläin, ja sukunsa Gymnobelideus ainoa laji. Sen uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on ehdotettu...
Malleekana (Leipoa ocellata) on isojalkakanoihin kuuluva Australiassa elävä kanalintu. Malleekana on Leipoa-suvun ainut laji.
Tasmanianruohokaija (Neophema chrysogaster) on äärimmäisen uhanalainen Australiassa elävä papukaijalintu.Tasmanianruohokaija kasvaa 22–25 senttimetriä pitkäksi. Se on ruumiinväriltään pääasiassa vihreä, mutta varsinkin sen pyrstö on pääasiassa...
Härkähai (Carcharhinus leucas) on suurikokoinen tiikerihaiden (Carcharhinidae) heimoon kuuluva rustokala. Härkähai ui rannan lähellä, minkä vuoksi se on ihmiselle vaarallisin hai.lähde? Vaikka se on merikala, se uskaltautuu joskus myös järviin ja...
Tasmaniankaija (Lathamus discolor) on kaakkoisaustralialainen äärimmäisen uhanalainen kaija. Se on sukunsa ainoa laji. Tieteellisen sukunimensä se on saanut lintutieteilijä John Lathamin kunniaksi.
Litoria aurea on australialainen maassa liikkuva lehtisammakko.
