Mutaharakka (Grallina cyanoleuca) on australialainen varpuslintu, joka kuuluu monarkkien heimoon.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ar
ArboreaalinenVa
Vanhat eläimetMa
MaanpäällinenOv
OvipaarinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Re
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yk
Yksiavioiset eläimetYksiavioisuus eli monogamia on pariutumisen muoto, jossa yksilöllä on vain yksi puoliso kerrallaan.
So
Sosiaaliset eläimetPa
ParveiluOs
Osittainen siirtolainenM
alkaaMu
Mustavalkoiset eläimetLinnun pituus on 26–30 senttimetriä ja paino keskimäärin 92 grammaa. Mutaharakka on räkättirastaan kokoinen musta-valkoinen lintu, jolla on vaalea nokka. Koiraalla on musta naama ja rinta, naaraalla valkoinen. Ääni on lajityypillinen ”pii-wii”.
Lajin kuvaili ja nimesi tieteelle englantilainen John Latham vuonna 1802.
Mutaharakka pesii yleisenä Australiassa, mantereen keskisiä asumattomia alueita lukuun ottamatta, sekä Timorilla ja Uuden-Guinean eteläosissa. Tasmaniassa se on harvinainen vierailija. Lajia ei ole tavattu Suomessa. Laji on runsastunut ihmisen toimien ansiosta, mutta viime aikoina kanta on paikoin ollut vähenemään päin. Vähenemisen syyksi on epäilty myrkyttymistä juottopaikkojen liian suolaisen juomaveden takia, tai myös siksi, että mutaharakat syövät myrkkyihin kuolleita etanoita.
Mutaharakka on kulttuurilintu, joka elää laitumilla ja viljelysmailla sekä nykyisin myös taajamissa ja kaupungeissa.
Mutaharakka syö maassa eläviä hyönteisiä, etanoita ja muita selkärangattomia eläimiä.
Pari rakentaa pesän puuhun usein jopa 20 metrin korkeuteen. Pesä on kokonaan muurattu kosteasta savesta, se on maljamainen, ja sijoitettu puun vaakasuoralle oksalle. Pesämalja vuorataan höyhenillä ja ruohoilla. Munia on 3–5, väriltään valkoisia tai vaaleanpunaisia punertavin täplin. Molemmat puolisot hautovat, haudonnan kesto on 17–18 päivää. Poikaset lähtevät pesästä vajaan kolmen viikon ikäisinä. Olosuhteiden ollessa suotuisat laji voi pesiä kahdesti kesässä. Pesimäaikaan mutaharakka voi olla aggressiivinen ihmisiä kohtaan.
