Manipur
32 lajit
Manipur on Intian osavaltio maan koillisosassa Myanmarin vastaisella rajalla.
Maantiede
Manipurin pinta-ala on 22 327 km². Sen alue rajautuu idässä ja etelässä Intian Myanmarin vastaiseen rajaan. Manipurin naapuriosavaltioita ovat Assam lännessä, Mizoram lounaassa ja Nagaland pohjoisessa. Osavaltio voidaan jakaa maantieteensä perusteella kahteen alueeseen, Manipurjoen laaksoon ja sitä ympäröivään vuoristoseutuun. Manipurjoki virtaa etelään noin sadan neliökilometrin kokoiselta Loktakin järvestä Myanmariin. Alueen vuorijonot kulkevat pääosin pohjois-eteläsuunnassa. Niiden huippujen keskimääräinen korkeus 1 500–1 800 metriä. Vuoret osavaltion pohjoisosassa voivat tosin kohota jopa noin 2 900 metriin.
Alueen ilmasto vaihtelee korkeuden mukaan. Sää laaksoissa on leuto, kun taas vuorilla se on kylmä. Korkeimmat lämpötilat kesäisin ovat keskimäärin 32–34°C ja alimmat talvisin 1–2°C. Vuotuinen sadanta on noin 1 650 mm.
Yli puolet Manipurin pinta-alasta on metsien peitossa. Metsien tyyppi voi vaihdella paikan korkeuden mukaan trooppisesta subalpiiniseen metsään. Metsät koostuvat tyypillisesti bambuista, tiikeistä, tammista, magnolioista ja Castanopsis-puista. Muuhun kasvillisuuteen kuuluvat esimerkiksi esikkokasvit ja alppiruusut. Paikalliseen eläimistöön lukeutuvat puolestaan aasiannorsu, intiantiikeri, leopardi ja gauri. Intiansarvikuono on hävinnyt suurimmasta osasta aluetta. Sangai, paikallinen lyyrysarven alalaji, on myös harvinaistunut. Sangai on osavaltion tunnuseläin, tunnuskukka Lilium mackliniae ja tunnuslintu burmanfasaani.
Manipur on Intian osavaltio maan koillisosassa Myanmarin vastaisella rajalla.
Maantiede
Manipurin pinta-ala on 22 327 km². Sen alue rajautuu idässä ja etelässä Intian Myanmarin vastaiseen rajaan. Manipurin naapuriosavaltioita ovat Assam lännessä, Mizoram lounaassa ja Nagaland pohjoisessa. Osavaltio voidaan jakaa maantieteensä perusteella kahteen alueeseen, Manipurjoen laaksoon ja sitä ympäröivään vuoristoseutuun. Manipurjoki virtaa etelään noin sadan neliökilometrin kokoiselta Loktakin järvestä Myanmariin. Alueen vuorijonot kulkevat pääosin pohjois-eteläsuunnassa. Niiden huippujen keskimääräinen korkeus 1 500–1 800 metriä. Vuoret osavaltion pohjoisosassa voivat tosin kohota jopa noin 2 900 metriin.
Alueen ilmasto vaihtelee korkeuden mukaan. Sää laaksoissa on leuto, kun taas vuorilla se on kylmä. Korkeimmat lämpötilat kesäisin ovat keskimäärin 32–34°C ja alimmat talvisin 1–2°C. Vuotuinen sadanta on noin 1 650 mm.
Yli puolet Manipurin pinta-alasta on metsien peitossa. Metsien tyyppi voi vaihdella paikan korkeuden mukaan trooppisesta subalpiiniseen metsään. Metsät koostuvat tyypillisesti bambuista, tiikeistä, tammista, magnolioista ja Castanopsis-puista. Muuhun kasvillisuuteen kuuluvat esimerkiksi esikkokasvit ja alppiruusut. Paikalliseen eläimistöön lukeutuvat puolestaan aasiannorsu, intiantiikeri, leopardi ja gauri. Intiansarvikuono on hävinnyt suurimmasta osasta aluetta. Sangai, paikallinen lyyrysarven alalaji, on myös harvinaistunut. Sangai on osavaltion tunnuseläin, tunnuskukka Lilium mackliniae ja tunnuslintu burmanfasaani.
