Filippiinienmuurahaiskäpy (Manis culionensis) on muurahaiskäpyihin kuuluva nisäkäslaji. Lajia tavataan uhanalaisena Filippiineiltä.
Filippiinienmuurahaiskäpy voi kasvaa 0,8–1,7 m pitkäksi ja painaa 4–7 kg. Uros on naarasta suurikokoisempi. Suuri osa ruumiista on vaaleanruskeiden keratiinista muodostuneiden suonujen peitossa ja suomujen välissä kasvaa tankeita karvoja. Lajin häntä on pitkä ja taipuisa. Se kykenee vaaran uhatessa käperytmään palloksi. Filippiinienmuurahaiskävyn kuono ja raajojen sisäosat ovat vaalenapunaiset ja valkoisten karvojen peittämät. Filippiinienmuurahaiskävyn etujaloissa on pitkät kynnet. Filippiinienmuurahaiskäpy muistuttaa huomattavasti malaijanmuurahaiskäpyä (Manis javanica) ja sitä on aiemmin pidetty sen alalajina. Eroina ovat kuitenkin lyhyempi kuono, enemmän suomurivejä ja hieman pyöreämmät suomut.
Filippiinienmuurahaiskäpyä tavataan Filippiineiltä Palawanista ja Calamiansaarilta sekä muutamilta pienemmiltä saarilta kuten Apulitilta. Lajin elinympäristöä ovat monentyyppiset alankojen metsät, mutta sitä voidaan tavata myös ruoho- ja maatalousmailta. Laji on yöaktiivinen ja viettää päivät maakäytävässä, kivien alla tai ontossa puussa. Se liikkuu tyypillisesti yksinään ja ravintonaan se syö muurahaisia ja termiittejä. Lisääntymisestä ei tiedetä paljoa, mutta paritteluaika on mahdollisesti keväisin.
Filippiinienmuurahaiskäpy luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi. Kannan kokonaismäärästä ei ole tietoa, mutta kehitys on vähenevä. Tärkein uhka lajille on metsästys. Filippiinienmuurahaiskäpyä käytetään ravinnoksi ja lisäksi sen suomuja, verta ja ihoa käytetään perinteisessä aasialaisessa lääketieteessä. Lisäksi metsien hakkuut elinalueella uhkaavat filippiinienmuurahaiskäpyä.
