Mustapaku (Colossoma macropomum) on alun perin eteläamerikkalainen Serrasalmidae-heimon tetrakalalaji. Sitä pidetään toisinaan myös akvaarioissa. Etelä-Amerikassa se on myös tärkeä ruokakala.
Mustapaku on hyvin suurikokoinen tetrakala ja voi kasvaa jopa 108 senttimetrin pituiseksi ja saavuttaa 40 kilogramman painon. Yleensä se jää kuitenkin pienemmäksi, noin 70 senttiä pitkäksi. Muodoltaan mustapaku on korkea ja litteä. Kalan suomut ovat suuret ja hieman sahalaitaiset. Selästään se on väriltään tumman harmaa ja kylkien väri vaihtelee oliivinvihreästä mustaan. Rintaevien luona suomut ovat punertavat. Nuorilla mustapakuilla on kolmiomaiset ulokkeet alaleuassa.
Mustapakun alkuperäistä luonnollista levinneisyysaluetta ovat Amazon- ja Orinocojoet Etelä-Amerikassa. Sitä tavataan myös Yhdysvalloista Havaijin, Mississipin, Kalifornian, Texasin ja Floridan osavaltioiden joista sekä Keski-Amerikasta. Nämä kannat ovat todennäköisesti kehittyneet akvaarioista vapaaksi päästetyistä kaloista. Mustapakua kasvatetaan Brasiliassa, Venezuelassa, Kolumbiassa, Panamassa, eräillä Karibianmeren saarilla sekä Aasiassa.
Mustapaku elää makeissa vesissä, joiden lämpötila on 22–28 °C ja pH on välillä 5–8. Laji tulee toimeen myös vesissä, joissa on vain vähän mineraaleja ja liuennutta happea. Mustapakun kidukset kuuluvat pinta-alaltaan suurimpiin makeassa vedessä elävillä kaloilla.
Mustapakut liikkuvat yleensä yksittäin. Kuivalla kaudella kalat elävät suurissa joissa ja siirtyvät sadekaudella pienempiin jokiin ja tulviviin metsiin. Koiraat tulevat sukukypsiksi kolmen vuoden ja naaraat neljän vuoden ikäisinä. Mustapakun ravintoa ovat erityisesti sadekaudella hedelmät, pähkinät ja suuret siemenet ja tällöin ne syövät hyvin vähän eläinravintoa. Erityisesti mustapaku syö kumipuiden ja palmujen hedelmiä. Kuivan kauden aikana mustapakun ravinto koostuu joen pohjan orgaanisesta aineksesta ja mätänevistä kasveista, eläinplanktonista, pienistä kaloista, nilviäisistä ja hyönteisten toukista.
