Kirjokyyhkyrääkkä (Mesitornis variegatus synonyymi Mesitornis variegata) on kyyhkyrääkkien heimoon (Mesithornithidae) kuuluva lintulaji.
Linnun pituus on noin 25 cm. Rastaan kokoinen, päältä ruskea ja alapuolelta vaalea tummin täplin. Pyrstö on melko pitkä, nokka lähes suora ja lähes pään pituinen. Silmäkulmajuova on vaalea ja ulottuu pitkälle niskaan. Liikkuu maassa kyyhkymäisesti taapertaen enimmän osan ajastaan. Pelotettuna juoksee pakoon tai lennähtää lyhyen matkan. Äänivalikoima on laaja. Liikkuu tavallisesti pienessä 2–4 yksilön ryhmässä.
Kyyhkyrääkkiä on kolme lajia, ja ne ovat kaikki uhanalaisia.
Laji esiintyy ainoastaan Madagaskarilla saaren länsi- ja pohjoisosissa viidellä erillisalueella. Laji on uhanalainen. Laji oli kadoksissa yli 50 vuotta, sillä vuoden 1931 jälkeen se havaittiin seuraavan kerran vasta vuonna 1986. Kirjokyyhkyrääkkää ei ole tavattu Suomessa.
Asuu vanhoissa kuivissa lehtimetsissä. Metsien hakkuut ja kulotus ovat uhkana lajille, samoin metsästys ja villiintyneet rotat, koirat ja kissat.
Etsii selkärangattomia eläimiä maasta karikkeen seasta.
Laji on yksiavioinen. Pesintä tapahtuu sadekauden aikana loka-huhtikuussa. Pesä on kyyhkymäinen risukasa matalalla puussa tai pensaassa. Munia on 1–3. Haudonnasta ja poikasten hoidosta on puutteellisesti tietoa. Poikaset pysyttelevät emojensa parissa noin vuoden ikäisiksi.
