Meksikongofferikilpikonna on Pohjois-Amerikan kilpikonnista suurin ja sen kilpi voi kasvaa 16–40 cm pitkäksi ja ne saavuttavat 35–100 kg:n painon. Naaraat ovat koiraita kookkaampia. Meksikogofferinkilpikonnan kilpi on päältä litteä ja etuosastaan kapeampi kuin takaosastaan. Kilpi on ruskea ja sen reunat ovat keltaiset. Kilpi koostuu levyistä, joiden keskustat ovat tummat. Lajin raajat ovat väriltään keltaiset tai ruskeat ja vatsa on keltainen.

Jakelu

Maantiede

Maanosat

Pohjois-Amerikka

Maat

Meksiko

Biomaantieteelliset alueet

Nearktinen alue

Meksikongofferikilpikonnaa tavataan Meksikosta Chihuahuan, Coahuilan ja Durangon osavaltioista. Lajin elinympäristöä ovat aavikon pensaikot ja ruohoa kasvavat alueet. Laji kaivaa aavikon hiekkaan käytäviä, jotka voivat olla kaksi metriä syviä ja kymmenen metriä pitkiä. Meksikongofferikilpikonnat viittävät niissä suurimman osan ajastaan. Käytävät suojaavat kilpikonnaa aavikon voimakkailta lämpötilavaihteluilta ja pedoilta. Marraskuulta huhtikuulle laji on horroksenkaltaisessa tilassa. Meksikongofferikilpikonnan ravintoa on erityisesti galletaheiniin kuuluva Pleuraphis mutica, mutta se syö myös muita kasveja esimerkiksi mehikasveja ja kaktusten hedelmiä. Matelijan parittelukausi kestää toukokuulta heinäkuulle ja naaraat munivat kesäkuusta elokuulle. Munia on useimmiten 6–18. Meksikongofferikilpikonna voi elää 70-vuotiaaksi. Populaatioissa naaraita on enemmän kuin koiraita.

Meksikongofferikilpikonna luokitellaan äärimmäisen uhanalaiseksi ja kannan kooksi arvioidaan 2 500 yksilöä ja kanta on vähenevä. Tärkeimmät uhat kannalle ovat pyydystäminen ravinnoksi ja elinympäristön häviäminen, koska karjaa laidunnetaan ruohomailla.