Ruokavalio
Hirvi (Alces alces) on hirvieläinten heimoon kuuluva suurikokoinen nisäkäslaji, joka elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Euroopassa ja läntisessä Aasiassa. Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa Jenisein itäpuolella elävä Alces americanus on...
Kapybara eli vesisika (Hydrochoerus hydrochaeris) on maailman suurin jyrsijä. Se elää Etelä-Amerikassa.
Emu (Dromaius novaehollandiae) on lentokyvytön Australiassa elävä kasuaarilintu. Lajin nimesi John Latham vuonna 1790.
Vapiti eli kanadanhirvi (Cervus canadensis) on suuri hirvieläimiin kuuluva nisäkäs. Se on hirven ja sambarhirven jälkeen suurin hirvieläin. Vapitia ja saksanhirveä pidettiin pitkään samana lajina, mutta DNA-tutkimukset ovat osoittaneet, että...
Aasiannorsu (Elephas maximus) on yksi kolmesta nykyisestä norsulajista. Se on Aasian suurin maanisäkäs, joka painaa 2 700–5 000 kilogrammaa, on kuutisen metriä pitkä ja lähes kolme metriä korkea. Aasiannorsu on pienempi ja karvaisempi kuin...
Savanninorsu eli pensasnorsu (Loxodonta africana) on suurin nykyisin elävä maaeläin.Savanninorsu on yksi kolmesta afrikannorsulajista. Muita lajeja ovat metsänorsu (Loxodonta cyclotis) ja sukupuuttoon kuollut Loxodonta adaurora. Metsänorsua ja...
Intiansarvikuono (Rhinoceros unicornis) on Intiassa ja Nepalissa elävä vaarantunut sarvikuonolaji.
Pensassarvikuono, aiemmilta nimiltään suippohuulisarvikuono ja mustasarvikuono (Diceros bicornis) on äärimmäisen uhanalainen afrikkalainen nisäkäslaji.
Sumatransarvikuono (Dicerorhinus sumatrensis) on sarvikuonojen heimoon kuuluva äärimmäisen uhanalainen nisäkäslaji.
Kanadanmajava (Castor canadensis) on luontaisesti Pohjois-Amerikassa elävä majavalaji, jota on sen arvokkaan turkin vuoksi siirtoistutettu myös Etelä-Amerikkaan, Itä-Aasiaan ja Eurooppaan. Suomeen laji tuotiin 1930-luvulla, ja nykyisin se on...
Metsänorsu (Loxodonta cyclotis) on afrikannorsulajeista pienempi ja väriltään tummempi kuin savanninorsu (Loxodonta africana). DNA-tutkimusten jälkeen sitä pidetään nykyisin omana lajinaan; aiemmin se oli afrikannorsun alalaji (Loxodonta africana...
Kanadanpuupiikkisika eli urso (Erethizon dorsatum) on puupiikkisikojen heimoon kuuluva jyrsijälaji.
Sumatranoranki (Pongo abelii) on maailman kolmesta orankilajista toiseksi harvinaisin. Se elää luonnonvaraisena Indonesiaan kuuluvalla Sumatran saarella. Sitä on aiemmin pidetty samana lajina kuin borneonorankia. Sumatranoranki on borneonorankia...
Intiantapiiri (Tapirus indicus) on tapiirien (Tapiridae) heimoon kuuluva kavioeläin, jota tavataan Kaakkois-Aasiassa.
Lumikenkäjänis (Lepus americanus) on varsinaisten jänisten sukuun kuuluva, pohjoisamerikkalainen jäniseläinlaji. Laji on yleinen Alaskassa, Kanadassa, Yhdysvaltain pohjoisosissa ja Kalliovuorilla.Nimensä lumikenkäjänis on saanut takakäpälistään,...
Pumpulihäntäkaniini (Sylvilagus floridanus) on Pohjois- ja Keski-Amerikassa elävä jäniseläin.
Euroopanmajava eli majava (Castor fiber) on Euroopan ja Aasian alkuperäinen majavalaji. Se oli 1800-luvulla vähällä kuolla sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia, mutta on myöhemmin runsastunut ja alkanut levittäytyä takaisin entisille...
Kirahvi (Giraffa camelopardalis) on Afrikassa elävä sorkkaeläin. Se on korkein maanisäkäs.Erään käsityksen mukaan kirahvi on yksi laji, joka jakautuu yhdeksään alalajiin. Toisen käsityksen mukaan kirahvipopulaatioiden geneettiset erot ovat niin...
Sumatrannorsu (Elephas maximus sumatrensis) on yksi aasiannorsun alalajeista. Se on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Elinympäristönään Sumatran saarta käyttävät sumatrannorsut ovat muita aasiannorsun alalajeja pienempiä ja vaaleampia....
Borneonnorsulähde? (Elephas maximus borneensis) on Borneon saaren koillisosassa Sabahissa elävä aasiannorsun populaatio, jonka alkuperä ja luokittelu ovat pitkään olleet kiistanalaisia. Borneonnorsuja on Malesian ja Indonesian valtioiden alueille...
Laivamato (Teredo navalis) on matomainen simpukka, joka käyttää ravinnokseen puuta. Laivamato on tunnettu erityisesti siitä, että se tuhoaa puisia laivanhylkyjä ja muita merivedessä olevia puisia rakenteita.Laivamadon kuoret ovat kehittyneet...
Piikkisika eli piikikäs (Hystrix cristata) on piikkisikojen eli piikikkäiden heimoon kuuluva jyrsijälaji. Lajia tavataan Italiassa sekä Pohjois- ja Keski-Afrikassa.
Kenttämyyrä eli lännenkenttämyyrä (Microtus arvalis) on pienikokoinen, Euroopassa ja Aasiassa elävä myyrälaji.
Intianpiikkisika eli aasianpiikkisika (Hystrix indica) on piikkisikojen heimoon kuuluva jyrsijälaji. Lajia tavataan koko Etelä-Aasiasta ja Lähi-idästä. Se on hyvin sopeutuvainen erilaisiin elinympäristöihin, kuten vuoriin, trooppisiin ja lauhkeisiin...
Aavikkogaselli (Gazella dorcas) on Pohjois-Afrikassa Saharan ja Sahelin alueelta osiin Lähi-itää tavattava pienehkö gasellilaji. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan laji on vaarantunut.
Japaninliito-orava (Pteromys momonga) on Japanissa kotoperäinen oravalaji.Japaninliito-orava on 14-20 cm pitkä. Sillä on huomiota herättävät suuret pyöreät silmät. Se levittää raajansa ja liitää 20-30 metriä. Liitopoimu ulottuu polvesta ranteeseen,...
Tunturisopuli (Lemmus lemmus) on Lapissa elävä värikäs myyrälaji.
Kääpiökaniini (Brachylagus idahoensis) on pohjoisamerikkalainen jäniseläin, jota tavataan Yhdysvaltojen luoteisosissa kuivilla ylätasangoilla. Se on maailman pienin jänis. Kääpiökaniinin esiintyminen on laikuttaista ja osapopulaatiot voivat olla...
Tupsuhirvi eli tupsumuntjakki (Elaphodus cephalophus) on pienikokoinen jalohirvien alaheimoon kuuluva hirvilaji, joka on samalla Elaphodus-suvun ainoa laji. Tupsuhirvi jaetaan neljään alalajiin.
Nilgirinlanguri (Trachypithecus johnii) on eteläisessä Intiassa elävä harvinainen apinalaji. Lajia tavataan vain Länsi-Ghatien vuoriston kosteissa metsissä, joissa se elää pieninä laumoina. Se syö vain kasviravintoa, etenkin lehtiä. Monien muiden...
Kapinrusakko (Lepus capensis) on lämpimässä ilmastossa elävä jänislaji. Sen levinneisyysalue ulottuu Afrikan eteläkärjestä Etelä-Kiinaan. Se on jaettu 80 alalajiin, ja osa niistä saattaa olla varsinaisia erillisiä lajeja. Eri alueilla elävien...
Propithecus candidus on Madagaskarin koillisosassa tavattava sifaka. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi ja täysikasvuisia yksilöitä on arviolta alle 250.
