Kiinankrokotiililisko
Kiinankyhmylisko eli kiinankrokotiililisko (Shinisaurus crocodilurus) on osittain vedessä elävä liskolaji, jota tavataan vain Kaakkois-Kiinasta ja Koillis-Vietnamista. Laji on erittäin uhanalainen. Se on sukunsa ja heimonsa ainoa laji.
Pä
PäiväeläimetPäiväeläin tarkoittaa eläintä, joka nukkuu yöllä ja valvoo päivällä. Yöeläimet ovat puolestaan aktiivisia öisin ja hämäräeläimet h...
Li
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Es
Esiyksilölliset eläimetPu
PuolivesieläimetVi
ViviparousVä
VäijytyspetoRe
ReviiriReviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Yl
Yleensä yksinäiset eläimetDo
DominanssihierarkiaEi
Ei siirtolainenTa
TalvihorrosTalvihorros eli hibernaatio tarkoittaa säänneltyä alilämpöisyyttä, jonka avulla eläimet voivat säästää energiaa talven ylitse. Talvihorr...
C
alkaaKiinankyhmylisko vaihtelee pohjaväriltään harmaasta ruskeaan ja alapuolelta keltaisesta kellanruskeaan. Sen kaulassa ja kyljissä on punaista tai oranssia kuviointia, joka vähitellen muuttuu vaaleiksi ja tummiksi raidoiksi, jotka jatkuvat hännänpäähän. Koiraat ovat yleensä suurempia ja värikkäämpiä kuin naaraat. Niiden väri kirkastuu paritteluaikaan. Vastasyntyneet poikaset ovat tummanruskeita ja niillä on vaaleamman kellanruskea kuono ja otsa. Kiinankyhmyliskolla on kaksi riviä selkää ja häntää pitkin kulkevia suurentuneita, luisevia suomuja. Ne antavat liskolle krokotiilimaisen ulkonäön. Kiinankyhmylisko kasvaa 40–46 senttiä pitkäksi ja 150 gramman painoiseksi.
Kiinankyhmyliskon elinalueen on viime aikoihin asti katsottu rajoittuneen kahteen Kiinan hallinnolliseen alueeseen, Guangxiin ja Guangdongiin. Nämä jaetaan kahdeksaan erilliseen alapopulaatioon, jotka elävät ainakin 10 kilometrin etäisyydellä toisistaan. Laji on mahdollisesti kuollut sukupuuttoon Hunanista. Vuonna 2003 löydettiin toinen populaatio Vietnamista. Se tunnetaan siellä vain Bắc Gianguin ja Quảng Ninhin maakunnista Yên Tử -vuoren länsi- ja itärinteiltä, yli 500 kilometriä lähimmästä kiinalaisesta sijainnista.
Kiinankyhmylisko elää lähellä hitaasti virtaavia puroja ja lampia ikivihreissä metsissä ja bambumetsissä. Kiinankyhmyliskoja esiintyy Kiinassa 200–1 500 metrin korkeudessa ja Vietnamissa 400–800 metrin korkeudessa.
Kiinankyhmylisko on territoriaalinen ja valtaa useimmiten tietyn lammen tai puron, jossa se elää yksin. Lisko suosii tiheää kasvillisuutta ja veden yllä roikkuvia puunoksia, jotka antavat sille varjoa ja nukkumapaikkoja. Kiinankyhmylisko on aktiivisimmillaan päivällä, ja viettää pitkiä aikoja poissa vedestä. Se pysyy usein liikkumattomana useita tunteja putkeen, reagoimatta mihinkään ulkopuolisiin ärsykkeisiin. Tämä tila saattaa auttaa sitä energian säilyttämisessä, etenkin kun lämpötila laskee. Havainnot liikkumattomista kiinankyhmyliskoista ovat johtaneet uskomukseen siitä, että lisko voi parantaa unettomuutta. Niitä on kerätty ja käytetty perinteisessä kiinalaisessa lääkinnässä todennäköisesti satoja vuosia.
Kiinankyhmylisko on semiakvaattinen ja viihtyy matalassa vedessä tai roikkuvilla oksilla, jossa se vaanii saalistaan. Se pystyy sukeltamaan pinnan alle ja pysyä siellä yli puoli tuntia joko liikkumattomana tai liikkuen, laskien hengitystaajuuttansa huomattavasti. Tästä on hyötyä saalistajia paetessa, mutta myös saalistamisessa. Se syö pieniä makean veden eläimiä, kuten kotiloita, nuijapäitä, perhosen ja sudenkorennon toukkia, matoja, hyönteisiä sekä äyriäisiä ja kaloja. Kiinankyhmylisko on vahva uimari, joka käyttää voimakasta häntää apunaan. Jos lisko jää kiinni, se taistelee rajusti päästäkseen vapaaksi ulostaen, sihisten ja purren.
Kiinankyhmyliskot selviytyvät talvesta horrostamalla. Vaikka liskot yleensä ovat yksineläjiä, ne saattavat kokoontua kallionhalkeamiin ja puunkoloihin ennen talvehtimista. Talvehtiminen alkaa marraskuussa, jolloin veden lämpötila laskee alle 15,5 asteen, ja loppuu maaliskuussa, kun lampien vesi lämpenee.
Laji voi elää kymmenvuotiaaksi vankeudessa, mutta sen elinikää luonnossa ei tunneta.
Kiinankyhmyliskot parittelevat heinäkuussa ja elokuussa. 8–12 kuukauden jälkeen naaras synnyttää 2–12 elävää poikasta. Ne ovat syntyessään 10–15 senttiä pitkiä ja painavat noin neljä grammaa. Poikaset ovat välittömästi hyvin aktiivisia ja alkavat hankkia ravintoa ja uida pian syntymän jälkeen. Vanhemmat eivät huolehdi niistä. Poikaset pysyttelevät syntymälampensa lähellä muutaman viikon ajan, kunnes ne alkavat etsiä omaa lampea tai puroa suojeltavakseen. Ne saavuttavat sukukypsyyden kahden tai kolmen vuoden ikäisinä.
