Peltomyyrä (Microtus agrestis) on jyrsijöihin kuuluva eläinlaji, joka esiintyy yleisenä myös Suomessa.
Hyvin samannäköisiä lajeja ovat kenttämyyrä ja idänkenttämyyrä. Peltomyyrän tuntomerkkejä ovat harmaanruskea turkin väritys, pienet silmät sekä lyhyet jalat ja häntä. Peltomyyrän korvat ovat kokonaan karvan peitossa. Vatsan puolelta väritys on harmahtava. Peltomyyrällä on jyrsijöille tyypilliset kallon muoto ja hampaat. Myyrät erottuvat helposti hiiristä lyhyemmästä, tylpästä kuonostaan. Häntä on lyhyt, ohut ja karvainen.
Peltomyyrä on yleinen koko Euroopassa ja Suomessa. Se on metsämyyrän ohella Suomen yleisimpiä myyrälajeja. Sen katsotaan elävän koko Fennoskandiassa, joskin se mahdollisesti puuttuu Gotlannista, Saarenmaalta, Hiidenmaalta sekä Ahvenanmaalta. Peltomyyriin lasketaan Suomessa joidenkin tutkijoiden mukaan kaksi erillistä kantaa tai alalajia, etelänpeltomyyrä (Microtus agrestis gregarius) ja pohjanpeltomyyrä (Microtus agrestis agrestis). Näistä jälkimmäisen arvellaan saapuneen jääkauden jälkeen Norjan rannikolta, edellisen idästä ja etelästä. Sekakantoja tunnetaan paljon. Nämä myyrämuodot tunnistetaan lähinnä yläleuan poskihampaista. Poskihampaiden purupintoja käytetään muutenkin toisilleen läheisten myyrälajien tunnistamiseen.
Peltomyyrä viihtyy aukeilla alueilla saaristossa, rantaniityillä, maatalousalueilla, pelloilla, metsän reunoilla ja hakkuualueilla – kaikkialla, missä on tiheää heinä- ja ruohokasvillisuutta.Peltomyyrä on sekä yö- että päiväaktiivinen eläin. Se liikkuu pääasiassa kaivamissaan käytävissä ja maan pinnalla muutaman sadan metrin alueella. Se kaivaa käytäviä kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin kenttämyyrä. Pidempiä vaelluksia se tekee vain kausittaisesti. Peltomyyrä on puille ja pensaille suurta tuhoa aiheuttava eläin. Talvisaikaan se käyttää lumen alla olevien puiden kuorta ravinnokseen. Peltomyyrä elää yhdestä vuodesta kahteen vuoteen.
Peltomyyrän lisääntymiskausi ajoittuu toukokuusta syyskuuhun; peltomyyränaaras voi synnyttää 4–6 poikuetta yhden kauden aikana. Poikueen koko vaihtelee yhdestä kymmeneen. Tyypillistä peltomyyrälle on muiden myyrien tapaan runsas lisääntyminen, sillä myyräpopulaatio voi kasvaa yhdessä vuodessa 30–40-kertaiseksi. Kannan lähes eksponentiaalista kasvua seuraa raju kannan väheneminen 3–4 vuoden välein, kun ympäristön kantokyky on saavutettu.
