Liemikilpikonna (Chelonia mydas) on 0,8–1 metrin pituiseksi ja 200 kilon painoiseksi kasvava merikilpikonnalaji. Sen kilpi on väriltään yleensä oliivinvihreä tai tummanruskea, eikä se kykene vetämään päätään kilpensä sisälle. Sitä käytetään...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Kultahamsteri (Mesocricetus auratus) on hamstereiden alaheimoon kuuluva uhanalainen jyrsijä ja yleisimmin lemmikkinä pidettävä hamsterilaji. Lemmikkiharrastajat käyttävät siitä nimityksiä ”syyrianhamsteri” ja ”syyrialainen hamsteri”. Kultahamsterin...
Persianleopardi (Panthera pardus tulliana) on leopardin alalaji. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto eli IUCN on määritellyt sen erittäin uhanalaiseksi. Koko kannan koko on arviolta 800–1 290 yksilöä ja suurin osa niistä elää Iranissa.
Pikkukorppikotka (Neophron percnopterus) on haukkoihin (Accipitridae) kuuluva lintu, joka on sukunsa Neophron ainut laji. Kaatopaikoilla syötävää etsivä pikkukorppikotka on tavallinen näky etelän maiden asutuskeskusten...
Munkkihylje (Monachus monachus) on Välimerellä ja sen ympäristössä elävä uhanalainen hyljelaji. Se on yksi alkeellisista munkkihylkeistä.
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Arokotka (Aquila nipalensis) on suurikokoinen päiväpetolintu; Suomessa suurharvinaisuus.
Töyhtöiibis eli erakkoiibis (Geronticus eremita) on erittäin uhanalainen iibislintu. Niitä arvellaan elävän luonnossa noin 680 ja eläintarhoissa noin 2 000 yksilöä.
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Valkopääsorsa (Oxyura leucocephala) on pienikokoinen sorsalintujen (Anseriformes) lahkoon kuuluva lintu.Valkopääsorsaa tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Sen kanta on romahtanut voimakkaasti 1990-luvulla ja vuonna 2011 aikuisia...
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Arohyyppä (Vanellus gregarius) on harvinainen kahlaajalintu, jonka kannaksi koko maailmassa arvioidaan 600–1 800 yksilöä. Sen tieteellisen nimen jälkiosa, gregarius, merkitsee seurallista. Lajin kuvaili ja nimesi saksalainen luonnontieteilijä Peter...
Kaitanokkakuovi (Numenius tenuirostris) on äärimmäisen uhanalainen kahlaajalaji. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1817.
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Rafetus euphraticus on pehmeäkilpikonnien heimoon kuuluva kilpikonnalaji. Se on erittäin uhanalainen, ja se elää Iranissa, Irakissa, Syyriassa ja Turkissa.
Kampavasarahai (Sphyrna lewini) on vasarahaiden heimoon kuuluva rustokalalaji. Sitä esiintyy kaikilla lauhkeilla ja trooppisilla merialueilla.
Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti...
Ruskohai (Carcharhinus plumbeus) on tiikerihaihin eli ihmishaihin (Carcharhinidae) kuuluva hailaji. Giovanni Domenico Nardo kuvasi lajin ensimmäisen kerran vuonna 1827.
Merienkeli (Squatina squatina) on eurooppalainen hailaji, joka ulkonäöltään kuitenkin muistuttaa lähinnä rauskuja.
Särmäpurjehai (Oxynotus centrina) on hailaji. Särmäpurjehailla on epätavallisen korkeat, purjeita muistuttavat selkäevät, joiden kärjet ovat piikkiset. Lisäksi sillä on litteä, kolmionmuotoinen kuono ja uurteiset huulet sekä yläleuassa...
Harmaakoirahai tai harmaahai (Galeorhinus galeus) on koirahaiden (Triakidae) heimoon kuuluva haikala, joka kasvaa jopa kaksimetriseksi. Sitä tavataan 50–100 metrin syvyydessä mantereiden länsirannikoilla sekä Välimeressä. Se on melko yleinen Tanskan...
Venäjänsampi (Acipenser gueldenstaedtii) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on vihertävänharmaa, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Kyljessä on selvä väriraja. Kuono on tylpempi kuin muilla sampilajeilla.Venäjänsampea tavattiin alkujaan...
Sterletti (Acipenser ruthenus) on sampea pienempi sampikala. Sen erottaa sammesta muun muassa kyljissä olevien kilpien lukumäärästä, joka sterletillä on 58–70, sammella 24–40.
Euroopansampi eli sampi (Acipenser sturio) on uhanalainen eurooppalainen sampikalalaji.
Tähtisampi (Acipenser stellatus) on isokokoinen kalalaji. Sen selkä on tummanharmaa tai musta, kyljet vaaleammat ja vatsa valkoinen. Muihin sampilajeihin verrattuna tähtisammen vartalo on hoikka, ja kuono pitkä ja kapea.Se elää sekä merivedessä,...
Juovakotkarausku (Aetomylaeus bovinus) on kotkarauskuihin kuuluva rustokalalaji. Juovakotkarauskun levymäinen vartalo voi kasvaa 222 cm leveäksi. Se on vaaleanruskea, selkäpuolella on useita kalpeanharmaita juovia.Juovakotkarauskua tavataan...
