Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Tornipöllö (Tyto alba) on tornipöllöjen heimoon kuuluva keskikokoinen pöllölintu.
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Jalohaikara (Egretta alba tai Ardea alba, joskus myös Casmerodius albus) on laajalle levinnyt haikaralaji.
Mustajoutsen (Cygnus atratus) on Australiasta ja Uudesta-Seelannista kotoisin oleva vesilintu, jota tavataan Euroopassa tarhoissa ja tarhakarkulaisena. Kotimaassaan se on rauhoitettu laji. Mustajoutsen on myös Länsi-Australian osavaltion...
Isonauraja eli kookaburra (Dacelo novaeguineae) on Oseaniassa esiintyvä kuningaskalastajien heimoon kuuluva lintu. Isonaurajaryhmä kuuluttaa kovalla äänellään reviirinsä, ja lintujen hillitön käkätys sai Euroopasta saapuneet uudisasukkaat pois...
Lapintiira (Sterna paradisaea) on tiiralintu, joka pesii arktisella ja kylmällä vyöhykkeellä Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa, talvehtien kuitenkin kaukana Etelämannerta ympäröivillä merialueilla. Lapintiiran vuosittaiset muuttomatkat ovat...
Lehmähaikara (Bubulcus ibis) on haikaroiden heimoon kuuluva lintu, jonka levinneisyysalue ulottuu kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta. Suomessa on tavattu seitsemän luonnonvaraiseksi tulkittua yksilöä. Lajin nimi tulee siitä, että se...
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on iso, musta lintulaji, joka kuuluu merimetsojen heimoon.
Silkkihaikara (Egretta garzetta) on pienikokoinen valkea haikaralintu.
Pullokuonodelfiini eli pullonokkadelfiini (Tursiops truncatus) on yleisin ja tunnetuin delfiinilaji. Lajia tavataan miltei kaikissa merissä paitsi napa-alueiden merialueilla. Yleensä delfinaarioissa olevat delfiinit ovat pullokuonodelfiinejä....
Nokikana (Fulica atra) on rantakanojen heimoon kuuluva lintulaji. Se on Suomessa tavattavista rantakanoista yleisin.
Naamiohyyppä (Vanellus miles) on oseanialainen kahlaaja. Sen elinympäristö ulottuu Papua-Uuden-Guinean koillis- ja eteläosista Pohjois-Australian Arusaarelle (nimialalaji miles), sekä Australian itä- ja kaakkoisosiin, Tasmaniaan ja Uuteen-Seelantiin...
Silkkiuikku (Podiceps cristatus) on uikkujen heimoon kuuluva töyhtöpäinen vesilintu.
Lapasorsa (Spatula clypeata) on sorsalintu.
Pronssi-iibis eli vanhalta nimeltään mustaiibis (Plegadis falcinellus) on laajimmalle levinnyt iibislintu, joka on toisinaan käynyt Suomessakin.
Punakuiri (Limosa lapponica) on isokokoinen rantalintu. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee syyskuun loppupuolella. Lajin nimesi Carl von Linné vuonna 1758.
Vekaluhtakana (Gallirallus australis) on Uudessa-Seelannissa elävä lentokyvytön rantakanalaji. Laji tunnetaan kotimaassaan maorinkielisellä nimellä weka. Alalajeja tunnetaan neljä. Osa niistä on uhanalaisia, mutta joillekin saarille siirrettynä...
Uudenseelanninhaukkapöllö (Ninox novaeseelandiae) on oseanialainen pöllö.
Lahtivalas (Balaenoptera acutorostrata) on hetulavalaisiin kuuluva laji, joka elää sekä pohjoisen että eteläisen pallonpuoliskon merialueilla. Lahtivalaita on maailmassa noin 500 000–700 000 yksilöä.
Pitkäjalka (Himantopus himantopus) on Suomessa erittäin harvinainen kahlaaja. Lajin nimesi ja kuvaili Carl von Linné 1758.
Australiankurki (Grus rubicunda) on oseanialainen kurkilintu. Sen esiintymisalue käsittää Australian pohjois- ja itäosat. Uudessa-Guineassa elää pieni populaatio Sepik- ja Flyjokien laaksoissa. George Perry kuvaili lajin holotyypin Botany Bayn...
Isosirri (Calidris canutus) on kurppien heimoon kuuluva lintulaji.
Pulmussirri (Calidris alba) on pieni kahlaaja.
Karikukko (Arenaria interpres) on kirjava kahlaajalintu. Lajin nimesi Carolus Linnaeus 1758.
Juovanaamasorsa (Anas superciliosa) on sorsalintu.
Australiansuohaukka (Circus approximans) on haukkojen heimoon kuuluva petolintu. Sitä tavataan Australiassa, Fidžissa, Ranskan Polynesiassa, Indonesiassa, Uudella-Kaledonialla, Uudessa-Seelannissa, Papua-Uudessa-Guineassa, Tongassa, Vanuatussa,...
Räyskä (Hydroprogne caspia, aiemmin Sterna caspia) on suurin tiiralaji. Räyskä on kosmopoliitti laji, ja sitä tavataan kaikilla mantereilla paitsi Etelämantereella. Se saalistaa ravinnokseen kaloja syöksymällä veteen ja pesii usein yhdyskunnissa...
Uudenseelanninhaukka (Falco novaeseelandiae) on Uuden-Seelannin ainoa endeeminen haukkalaji.
Hopealokki (Larus novaehollandiae, myös Chroicocephalus novaehollandiae) on australialainen lokkilaji. Sen esiintymisalue käsittää Australian lisäksi Tasmanian, Uuden-Kaledonian ja Loyaltysaaret. Lajin holotyypin kuvaili James Francis Stephens...
Siperiankurmitsa (Pluvialis fulva) on keskikokoinen kahlaajalintu. Aikaisemmin sitä pidettiin amerikankurmitsan alalajina.
Kirjokiivi (Apteryx haastii, vanh. Apteryx haasti) on Uudessa-Seelannissa elävä lentokyvytön kiivilintu. Se on suhteellisen yleinen kiivilaji Eteläsaarella. Kirjokiivi ei jäänyt kiinni saalistajien kynsiin yhtä helposti kuin sen pienempi sukulainen...
Sulttaanikana (Porphyrio porphyrio) on rantakanojen heimoon kuuluva lintu. Siitä on noin kolmetoista alalajia, jotka poikkeavat toisistaan elinalueensa ja höyhenten värityksen osalta. Se on levinnyt laajoille alueille Euroopassa, Aasiassa ja...
Vuorisorsa (Hymenolaimus malacorhynchos) on harvinainen sorsalintu, joka on Uudessa-Seelannissa kotoperäinen laji. Se on sukunsa ainoa laji.
Pikkukuovi (Numenius phaeopus) on runsaslajiseen kurppien (Scolopacidae) lintuheimoon kuuluva kahlaaja.
Etelänselkälokki (Larus dominicanus) on eteläisellä pallonpuoliskolla elävä selkälokin vastinlaji.
Paratiisisorsa (Tadorna variegata) on uusiseelantilainen sorsalintu. Se luokitellaan joskus sukuun Casarca.
Vaeltajakotilo (Potamopyrgus antipodarum) on alkujaan uusiseelantilainen sisävesissä elävä kotilolaji, joka on levinnyt Eurooppaan vieraslajina.Yleensä vaaleanharmahtava tai ruskea kotilo kiertyy myötäpäivään, kierteitä on noin 6. Euroopassa lajin...
