Räyskä

Räyskä on suurin tiiralaji. Se on väritykseltään vaalea, ja sen suuri sekä kulmikas pää on tumma. Myös räyskän kaula on paksu ja koko ruumis rotevarakenteinen. Räyskällä on kaikissa puvuissa hyvin voimakas punainen nokka sekä suuri tumma laikku käsisiiven alapinnalla. Räyskä on myös lokkeja vaaleampi päältä, ja sen pyrstö on lyhyt sekä matalalovinen. Siivet ovat pitkät ja teräväkärkiset. Vanhalla linnulla on kirkkaanpunainen nokka ja useimmilla yksilöillä nokan kärkiosassa musta pystyjuova, jolloin kärki näyttää mustalta. Myös jalat ovat mustat. Päälaki säilyy lähes tummana myös talvella, mutta sen etuosa on viiruinen, koska tumman seassa näkyy vaaleaa. Päälaen takaosassa näkyy joskus myös niskatöyhtö. Nuoren linnun päälaen tumma huppu eroaa vanhasta siten, että se ulottuu pidemmälle alas ohjakseen ja poskelle. Nuorella räyskällä on oranssinpunainen nokka ja musta kärki, mutta aivan nokan kärki on keltainen. Jalat ovat vaaleat, mutta tummuvat ensimmäisen talven aikana. Nuoren linnun pyrstö ja siipi ovat tummemmat kuin vanhan. Pyrstön ja yläpuolen tumma kuviointi ei ole korostuneen selvää. Kyynärsiipi on melko yksivärisen vaalea ja siitä puuttuu tumma etureuna, joka on ominainen muille tiiroille. Ensimmäisenä talvena nokka on edelleen oranssinpunainen, mutta vain hieman vaaleampi kuin vanhan linnun nokka talvella. Nuoren räyskän jalat tummuvat ja otsa muuttuu syksyn aikana vaaleammaksi suunnilleen samalla lailla kuin vanhalla talvipukuisella linnulla. Toisen kalenterivuoden kesällä lintu näyttää vanhalta talvipukuiselta yksilöltä, mutta pyrstö- ja siipisulat ovat kuluneet ja näyttävät sulkimisen takia epäyhtenäisen värisiltä.

Räyskän siiveniskut ovat hitaat ja lento raskampaa kuin muilla tiiroilla. Sen lentotapa muistuttaakin enemmän lokkeja ja näyttää etupainoiselta. Lento on suoraviivaista, ja pitkät siivet ovat taipuneina.