Mongolianhyppymyyrä, Mongolianjirdi
Mongoliangerbiili eli mongolianhyppymyyrä eli mongolianjirdi (Meriones unguiculatus) on pienikokoinen jyrsijälaji, joka on kotoisin Aasian kuivilta aroilta. Mongoliangerbiili on suosittu ja helppohoitoinen lemmikkieläin. Mongoliangerbiilien elinikä vankeudessa on 3–4 vuotta, mutta luonnossa ne elävät yleensä vain 1–2 vuotta. Lajia käytetään myös koe-eläimenä, ja tiettyihin kokeisiin se sopii paremmin kuin rotta.
Mongoliangerbiiliä kutsutaan arkikielessä usein pelkästään "gerbiiliksi", mutta gerbiilejä eli hyppymyyriä (Gerbillinae) on kymmeniä eri lajeja. Nisäkäsnimistötoimikunta on ehdottanut, että nimitys mongolianjirdi vahvistettaisiin tämän lajin ensisijaiseksi suomenkieliseksi nimeksi.
Aikuisen mongoliangerbiilin vartalo on noin 12 cm pitkä ja häntä voi olla yhtä pitkä. Turkki on ohuehko, luonnonmuodon karvat ovat juuresta harmahtavat, yleissävyltään kellanruskeat ja aivan karvan kärki on musta. Vatsapuolen karva on valkoista ja karvattomissa käpälissä näkyy vaaleanpunainen iho. Koiraat ovat hiukan suurempia kuin naaraat: koiraiden keskipaino on 60 grammaa, naaraiden 50–55 grammaa. Lemmikkigerbiileistä on useita eri värimuunnoksia.
Mongoliangerbiilin perusväri on hiekantapainen agouti. Lemmikkigerbiileillä esiintyy myös useita erilaisia värimuunnoksia. Värit on selostettu täysikasvuisen väri-ihanteina ja niiden nimien suomennokset ovat vapaita käännöksiä. Ne eivät ole väritysten virallisia nimiä.
Mongoliangerbiilit ovat kotoisin Mongolian sisämaan ylängöiltä. Niitä tavataan myös läheisiltä alueilta Etelä-Siperiasta ja Pohjois-Kiinasta. Mongoliangerbiilien luontaisilla elinalueilla vallitsee ankara mannerilmasto: talvella voi olla 40 astetta pakkasta, kesällä 50 astetta lämmintä. Sademäärä on pieni (alle 230 mm vuodessa) ja talvi pitkä (lokakuusta huhtikuuhun).
Mongoliangerbiileitä elää hiekka- ja saviaavikoilla, pensaikoissa, aroilla ja vuoriston laaksoissa. Ne kaivavat maahan koloja lähelle kasveja, joiden juuret estävät koloa romahtamasta. Kolot ovat tyypillisesti puolisen metriä syviä ja noin 4 cm leveitä. Samaan luolaan on useita eri sisäänkäyntejä. Niissä ne elävät perhekunnittain ja lepäävät vuorokauden kuumimmat ja kylmimmät hetket. Jos gerbiili havaitsee vaaran uhkaavan, se alkaa rummuttaa takajaloillaan maata varoittaakseen muita vaarasta.
Mongoliangerbiili saa poikasia kerrallaan 5–8 kappaletta, joskus jopa kymmenen, ja gerbiiliemon kantoaika on 24-30 vuorokautta. Poikaset ovat syntyessään karvattomia ja sokeita.
Luonnossa mongoliangerbiilit syövät pääasiassa marunalajeja (Artemisia sieversiana ja A. commutata). Niiden ravintoon kuuluu myös meriotakilokin sukulaislaji (Salsola collina), viherpantaheinä (Setaria viridis) ja rantavehnän sukulaislaji (Leymus chinensis) Viljelysmaiden lähellä elävät gerbiilit syövät ja varastoivat hirssiä ja tattaria: kesällä niiden lehtiä, talvella siemeniä. Gerbiilit pitävät luonnossa turkkinsa kunnossa hiekkakylvyin, jotka puhdistavat loiset pois turkista.
Gerbiili on laumaeläin, joten lemmikkigerbiileitä pitäisi yleensä hankkia vähintään kaksi. Samaa sukupuolta olevat gerbiilit tulevat toimeen keskenään. Yleinen tapa on hankkia samasta poikueesta kaksi veljestä tai siskosta mutta myös toisilleen tuntemattomat gerbiilit voidaan yhdistää verkon avulla totuttamalla.
Gerbiili tarvitsee asumuksekseen lasisen terraarion. Muovista dunaa ei suositella, sillä gerbiili pystyy jyrsimään itsensä siitä läpi. Minimimitat gerbiilin asumukselle ovat 30x30x30 cm. Suositeltavat mitat kahdelle gerbiilille olisivat vähintään 70x40x40. Mitä enemmän gerbiileitä on, sitä enemmän ne tarvitsevat tilaa. Häkki ei yleensä ole sovelias asumus gerbiilille, sillä gerbiilin tylsistyessä se alkaa jyrsiä häkin kaltereita ja gerbiili saattaa saada nokkataudin.
Terraarioon gerbiilit tarvitsevat paljon purua, suositeltava purun korkeus on 15-30 cm, riippuen terraarion korkeudesta. Juomapullo on gerbiileille välttämätön, siihen pitäisi vaihtaa raikas vesi joka päivä. Gerbiili tarvitsee myös hyvälaatuista ruokaa. Lemmikkigerbiileille syötetään tavallisesti jyväsekoitusta tai pellettiä höystettynä erilaisilla vihanneksilla ja kasviksilla. Ruokaa voi ripotella purujen päälle niin gerbiili saa siitä hieman virikettä. Lisäksi terraariossa olisi hyvä olla paljon piiloja ja virikkeitä. Pahviputket ja -paketit ovat hyviä piiloja gerbiileille, tosin niistä on iloa vain hetken, kunnes pahvi on jo silppuna. Mitään muovia sisältävää ei ole hyvä laittaa gerbiilin häkkiin, sillä se pystyy jyrsimään muovia ja saa pahimmillaan nielemästään muovista suolitukoksen.
