Chamaeleo namaquensis (engl. Namaqua Chameleon, saks. Wüstenchamäleon) on maassa elävä kameleonttilaji, jota tavataan Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja Angolassa kuivilla hiekka- ja pensaikkoalueilla. Se on tavallisesti harmaa tai ruskea ja kooltaan noin 15 senttimetriä. IUCN on luokitellut sen uhanalaisuudeltaan elinvoimaiseksi lajiksi.
Hyönteissyöjä eli insektivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa hyönteisistä.
Kaikkiruokaisuus tarkoittaa sitä, että jokin eläin syö niin kasvi- kuin eläinravintoakin. Kaikkiruokaisuutta harrastavaa eläintä kutsutaan o...
Kasvinsyöjä eli herbivori on eläin, jonka ravinto koostuu yksinomaan tai pääasiassa kasveista. Lihansyöjiin ja sekaravintoa käyttäviin elä...
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
Reviiri tai territorio on eläimen elinpiirin osa, jota eläin puolustaa saman lajin yksilöiltä. Pesintäreviirejä puolustetaan vain saman sukup...
Ovovivipaarinen eläin munii ja hautoo poikasensa sisällään, missä ne myös kuoriutuvat munista. Esimerkiksi sisilisko (Zootoca vivipara) on ov...
N
alkaaChamaeleo namaquensis on väritykseltään tavallisesti harmaa ja ruskea. Sen kyljissä on kuusi vaaleaa laikkua, selässä kolmiomaisia tummia laikkuja ja kaulassa punaisia tai keltaisia raitoja. Lajilla on suhteellisen suuri pää ja lyhyt häntä. Häntä ei toimi tarttumavälineenä, toisin kuin puussa elävillä kameleonttilajeilla. Lajin naaraat ovat pituudeltaan noin 16 senttimetriä ja urokset 14 senttimetriä.
Lajia tavataan Karoon alueella Etelä-Afrikassa (Pohjois-Kap ja Länsi-Kap), Namibiassa sekä Namibin aavikolla Etelä-Angolasta aina Etelä-Afrikkaan saakka. Sen levinneisyysalueen laajuus on kaikkiaan noin 600 000 km². Sitä tavataan hiekka- ja pensaikkoalueilla, ja se viettää suurimman osan ajastaan maassa. Kuumina päivinä se saattaa kiivetä pensaiden oksille tai kiville paistattelemaan.
Chamaeleo namaquensis on kehittynyt selviytymään kuumissa olosuhteissa. Se saattaa kaivaa koloja hiekkaan saavuttaakseen pintakerroksen alla olevan viileämmän hiekan. Se käyttää hyödykseen myös muiden eläimien tekemiä koloja. Laji pystyy juoksemaan nopeasti, ja se saalistaa mitä hyvänsä tarpeeksi pientä nieltäväksi. Se pyydystää esimerkiksi heinäsirkkoja, kovakuoriaisia, pieniä käärmeitä ja skorpioneja. Aikuiset yksilöt voivat joskus syödä oman lajinsa pienempiä yksilöitä. Saaliinsa laji ottaa kiinni pitkällä kielellään. Laji parittelee kolmisen kertaa vuodessa ja naaras munii 6–22 munaa kerrallaan. Munien kuoriutumiseen hiekassa menee kolmesta neljään kuukautta, jonka ajan naaraan uskotaan vartioivan munintapaikkaa. Nuoret yksilöt tulevat lisääntymiskykyisiksi 5–7 kuukauden ikäisinä.
Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan Chamaeleo namaquensis on elinvoimainen laji. Sitä tavataan suhteellisen suurella alueella, ja sillä ei ole selviä uhkia. Lajia myydään lemmikiksi, ja osa myyntiin menevistä yksilöistä kerätään luonnosta. Niitä kasvatetaan myös vankeudessa. CITES valvoo lajilla käytävää kauppaa, jota ei kuitenkaan pidetä suurena uhkana lajille. Tulevaisuudessa lajin elinympäristön muuttuminen ilmastonmuutoksen myötä saattaa uhata lajia.
