Muurahaiskävyt
8 lajit
Muurahaiskävyt (Pholidota) ovat muurahaisia syöviä hampaattomia ja pitkäkielisiä nisäkkäitä, joiden koko ruumista vatsaa lukuun ottamatta peittää keratiinista koostuvien kovien, teräväreunaisten ja käpyjen suomuja muistuttavien levyjen muodostama panssari. Muurahaiskävyt ovat ainoita nisäkkäitä, joilla on tällainen puolustuspanssari. Petoja vastaan ne puolustautuvat kääriytymällä palloksi kuten vyötiäiset, mutta eivät ole niille läheistä sukua. Muurahaiskäpyjä elää Afrikassa Saharan eteläreunan ja Etelä-Afrikan valtion pohjoisrajan välisellä alueella. Aasiassa niitä elää Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa.
Muurahaiskäpyjen lahkoon kuuluu kahdeksan lajia, joista neljä elää Afrikassa ja neljä Aasiassa. Niistä suurikokoisin on jättiläismuurahaiskäpy (Manis gigantea). Muurahaiskävyillä on neljä jalkaa, mutta liikkuessaan maalla nopeasti ne kävelevät vain takajaloillaan ja pitävät lyhyitä eturaajojaan rintansa edessä. Etujalkoja ja teräviä kynsiä ne käyttävät kaivamiseen ja puissa kiipeämiseen.
Suoranainen uhka on (sala)metsästys, joka liityy lajin käyttöön sekä ravintona että perinteisessä lääketieteessä Aasiassa.
Muurahaiskäpyjä elää Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa, trooppisen ja subtrooppisen vyöhykkeen metsissä, savanneilla ja hietikoilla, missä on runsaasti niiden hyödyntämää ravintoa. Aasiassa levinneisyysalueet ulottuvat Sri Lankaan, Intiaan ja jopa Nepaliin ja Pakistaniin. Muurahaiskäpyjä elää myös Kaakkois-Kiinassa ja Isoilla Sundasaarilla, lukuun ottamatta Sulawesiä. On lajista riippuvaista millaisessa maastossa ne mieluiten elävät, mutta tärkeintä on kuitenkin, että siellä elää runsaasti muurahaisia tai termiittejä.
Muurahaiskäpyjen reviirit ovat laajoja, uroksilla parikymmentä hehtaaria ja naarailla kolmesta neljään hehtaaria. Muurahaiskävyt elävät maanalaisissa pesissä. Pesäkolojen suuaukon halkaisija on muutamia kymmeniä senttejä. Kahden metrin läpimittaiseen pesään johtaa noin 2,5 metriä pitkä käytävä. Joillakin lajeilla pesäkolot ovat jopa kuusi metriä syviä. Pesässä ollessaan muurahaiskävyt yleensä tukkivat suuaukon maalla. Arboreaaliset lajit kulkevat korkeimmillaan noin kuuden metrin korkeudessa, mutta vierailevat säännöllisesti maanpinnalla.
Nykyisin useimmat muurahaiskäpylajit ovat harvinaistuneet. IUCN:n mukaan vuonna 2011 kahdeksasta lajista kaksi oli elinvoimaisia, neljä silmälläpidettäviä ja kaksi erittäin uhanalaisia.
Muurahaiskävyt (Pholidota) ovat muurahaisia syöviä hampaattomia ja pitkäkielisiä nisäkkäitä, joiden koko ruumista vatsaa lukuun ottamatta peittää keratiinista koostuvien kovien, teräväreunaisten ja käpyjen suomuja muistuttavien levyjen muodostama panssari. Muurahaiskävyt ovat ainoita nisäkkäitä, joilla on tällainen puolustuspanssari. Petoja vastaan ne puolustautuvat kääriytymällä palloksi kuten vyötiäiset, mutta eivät ole niille läheistä sukua. Muurahaiskäpyjä elää Afrikassa Saharan eteläreunan ja Etelä-Afrikan valtion pohjoisrajan välisellä alueella. Aasiassa niitä elää Kaakkois-Aasiassa ja Intiassa.
Muurahaiskäpyjen lahkoon kuuluu kahdeksan lajia, joista neljä elää Afrikassa ja neljä Aasiassa. Niistä suurikokoisin on jättiläismuurahaiskäpy (Manis gigantea). Muurahaiskävyillä on neljä jalkaa, mutta liikkuessaan maalla nopeasti ne kävelevät vain takajaloillaan ja pitävät lyhyitä eturaajojaan rintansa edessä. Etujalkoja ja teräviä kynsiä ne käyttävät kaivamiseen ja puissa kiipeämiseen.
Suoranainen uhka on (sala)metsästys, joka liityy lajin käyttöön sekä ravintona että perinteisessä lääketieteessä Aasiassa.
Muurahaiskäpyjä elää Kaakkois-Aasiassa ja Afrikassa, trooppisen ja subtrooppisen vyöhykkeen metsissä, savanneilla ja hietikoilla, missä on runsaasti niiden hyödyntämää ravintoa. Aasiassa levinneisyysalueet ulottuvat Sri Lankaan, Intiaan ja jopa Nepaliin ja Pakistaniin. Muurahaiskäpyjä elää myös Kaakkois-Kiinassa ja Isoilla Sundasaarilla, lukuun ottamatta Sulawesiä. On lajista riippuvaista millaisessa maastossa ne mieluiten elävät, mutta tärkeintä on kuitenkin, että siellä elää runsaasti muurahaisia tai termiittejä.
Muurahaiskäpyjen reviirit ovat laajoja, uroksilla parikymmentä hehtaaria ja naarailla kolmesta neljään hehtaaria. Muurahaiskävyt elävät maanalaisissa pesissä. Pesäkolojen suuaukon halkaisija on muutamia kymmeniä senttejä. Kahden metrin läpimittaiseen pesään johtaa noin 2,5 metriä pitkä käytävä. Joillakin lajeilla pesäkolot ovat jopa kuusi metriä syviä. Pesässä ollessaan muurahaiskävyt yleensä tukkivat suuaukon maalla. Arboreaaliset lajit kulkevat korkeimmillaan noin kuuden metrin korkeudessa, mutta vierailevat säännöllisesti maanpinnalla.
Nykyisin useimmat muurahaiskäpylajit ovat harvinaistuneet. IUCN:n mukaan vuonna 2011 kahdeksasta lajista kaksi oli elinvoimaisia, neljä silmälläpidettäviä ja kaksi erittäin uhanalaisia.
