Jättiläismuurahaiskäpy (Manis gigantea) on kahdeksasta muurahaiskävystä suurin ja siis myös heimonsa Manidae ja sukunsa Manis suurin laji. Se elää Länsi- ja Keski-Afrikassa Senegalista Ugandaan ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
Jättiläismuurahaiskävyllä on pitkämäinen suomupanssarin peittämä ruumis. Sen ruumiin pituus on 75–80 cm, hännän pituuden ollessa 50–60 cm. Uros on naarasta suurempi.
Jättiläismuurahaiskäpy nukkuu päivisin maakäytävissä ja liikkuu pääasiassa aamuöisin etsiessään ravinnokseen eri muurahais- ja termiittilajeja. Se rikkoo voimakkailla etujaloillaan niin maanpäälliset kuin maan allakin olevan pesät. Jättiläismuurahaiskäpy liikkuu hitaasti ja varovaisesti: se kävelee vain takajaloillaan, pitkän hännän auttaessa tasapainon säilyttämisessä. Se osaa myös uida. Vaaran uhatessa se saattaa vetäytyä palloksi, tarvittaessa se myös nostaa häntänsä ja ruiskauttaa virtsaa ja perärauhasten eritteitä ahdistelijan päälle.
Maanalaiseen pesään syntyy yksi poikanen viiden kuukauden kantoajan jälkeen. Vastasyntyneen pehmeät suomut kovettuvat parissa päivässä. Kuukauden ikäisenä poikanen alkaa seurata emoaan pyyntiretkelle istuen emon hännän tyvellä. Imetysaika on kolme kuukautta.
