Kultavatsaviheltäjä (Pachycephala pectoralis) on Australiassa ja Papua-Uudessa-Guineassa sekä Indonesiassa tavattava viheltäjiin kuuluva varpuslintu.
Kooltaan kultavatsaviheltäjä on 16–18 cm. Kultavatsaviheltäjäkoiras on selästään ja siivistään väriltään vihreä. Pää on musta ja niskassa kulkee keltainen raita. Koiraan kurkku on valkoinen ja rinnan poikki kulkee leveähkö musta juova. Vatsastaan koiraskultavatsaviheltäjä on kirkkaan keltainen. Naaras on selästään harmahtavan ruskea ja vatsastaan vaalea. Nuoret linnut muistuttavat naarasta, mutta niiden siivissä on myös punaruskeaa väriä. Naaraskultavatsaviheltäjä muistuttaa ulkonäöltään punakurkkuviheltäjä- (Pachycephala inornata) ja lyijyselkäviheltäjänaaraita (Pachycephala rufiventris).
Australiassa kultavatsaviheltäjää tavataan alueelta, joka ulottuu Queenslandin osavaltion rannikolta etelään Victorian ja Etelä-Australian osavaltioihin ja rannikkoa pitkin Länsi-Australiaan sekä Tasmaniaan. Lisäksi kultavatsaviheltäjää tavataan Indonesian saaristosta ja Papua-Uudesta-Guineasta. Linnun elinympäristöä ovat sademetsät, malleekasvusto, eukalyptusmetsät ja pensaikot. Toisinaan sitä tavataan puutarhoistakin.
Kultavatsaviheltäjät liikkuvat yleensä pareittain. Linnun äänet ovat melodisia vihellyksiä ja se kuuluu Australian äänekkäimpiin lajeihin. Ravintonaan se käyttää pääasiassa hyönteisiä ja voi syödä myös marjoja. Kultavatsaviheltäjä pyydystää hyönteisiä puiden latvustoista ja pensaikoista ja voi muodostaa sekaparvia yhdessä muiden hyönteisiä syövien lintujen kanssa.
Lajin pesimäkausi kestää syyskuulta tammikuulle. Kultavatsaviheltäjäpariskunta rakentaa oksanhaarukkaan kuppimaisen pesän risuista, puun kuoresta, ruohoista ja hämähäkinseitistä. Pesimäkaudessa on vain yksi pesintä ja naaras munii kahdesta kolmeen munaa. Munien haudonta-aika on hieman yli kaksi viikkoa ja sekä koiras että naaras hautovat munia. Molemmat puolisot osallistuvat myös poikasten ruokintaan hyönteisillä ja marjoilla.
