Länsiafrikangaboninkyy
Sarvigaboninkyy eli länsiafrikangaboninkyy (Bitis rhinoceros) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärmelaji. Sitä tavataan Länsi-Afrikan metsissä Guineasta Togoon. Sarvigaboninkyytä pidettiin aiemmin gaboninkyyn (Bitis gabonica) alalajina.
Yö
YöllinenLi
LihansyöjäLihansyöjä eli karnivori on eläin, joka saa suurimman osan ravinnostaan syömällä toisia eläimiä. On myös lihansyöjäkasveja, jotka hankki...
Ma
MaanpäällinenOvipaarinen tarkoittaa eläintä, joka lisääntyy munimalla. Useimmat selkärangattomat, kalat ja matelijat, kaikki linnut ja sammakkoeläimet sek...
My
MyrkyllinenYk
Yksinäiset eläimetEi
Ei siirtolainenB
alkaaSarvigaboninkyyllä on paksu, litistynyt ruumis ja lyhyt häntä. Selkäpuolta peittää ruskeista, harmaista ja punaisista muodoista koostuva geometrinen kuviointi, joka antaa käärmeelle hyvän naamioinnin. Alapuolelta ruumis on keltainen ja mustatäpläinen. Pää on leveä, litteä, kolmiomainen ja päältä vaalea. Pään keskeltä kulkee musta viiva, ja sen takareunoissa on mustat läiskät. Kummankin silmän takana on yksi kolmiokuvio. Tästä lajin erottaa gaboninkyystä, jolla kolmioita on kaksi. Lisäksi kummallakin lajilla kuonon kärjessä sijaitseva sarvipari on sarvigaboninkyyllä pidempi. Keskimäärin sarvigaboninkyy on 0,8–1,3 metriä pitkä, mutta se voi kasvaa jopa 2,37 metrin mittaiseksi.
Sarvigaboninkyy on hidasliikkeinen, yöaktiivinen käärme, joka on suurimman osan ajasta paikallaan piiloutuneena lehtikarikkeeseen. Laiskasta olemuksestaan huolimatta se saalistaa väijymällä ja iskee nopeasti. Se saalistaa pääasiassa suuria jyrsijöitä ja maalintuja, mutta myös sammakkoeläimet ja kookkaammat nisäkkäät kuuluvat sen ravintoon. Sarvigaboninkyy synnyttää poikasia.
Sarvigaboninkyy on erittäin vaarallinen, ja sen myrkky on tappavaa hemorragista solumyrkkyä. Se on kuitenkin rauhallinen käärme, joka häirittynä puuskuttaa mutta puree harvoin. Yleensä puremaan johtaneissa kohtaamisissa käärmeen päälle on vahingossa astuttu.
