Gaboninkyy (Bitis gabonica) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärmelaji. Sitä tavataan Afrikan sademetsissä.
Gaboninkyy on kauttaaltaan ruskeiden, harmaiden ja purppuranpunaisten geometristen kuvioiden peitossa. Kuvioinnin ansiosta käärmettä on hyvin vaikea havaita lehtikasoista, joissa se vaanii saalistaan. Paksun ja litistyneen keskiruumiin päässä on lyhyt häntä. Gaboninkyyllä on suuri, litteä, päältä vaalea, kolmionmuotoinen pää. Pään keskeltä kulkee ohut, tumma viiva, ja pään takaosan kummassakin kulmassa on musta läiskä. Kunkin silmän alla ja takana on kaksi tummaa kolmiokuviota. Kuonon kärjessä on kaksi pientä sarvimaista kyhmyä. Gaboninkyy on keskimäärin 0,9–1,5 metriä pitkä, mutta suurimmat yksilöt kasvavat noin 1,75-metrisiksi tai mahdollisesti vielä pidemmiksi. Naaraat ovat yleensä pidempiä kuin koiraat.
Länsi-Afrikassa elävää sarvigaboninkyytä (B. rhinoceros) pidettiin aiemmin gaboninkyyn alalajina. Lajit erottaa toisistaan siitä, että gaboninkyyllä on pienemmät sarvet sekä siitä, että gaboninkyyllä on kaksi kolmiomaista kuviota silmän alla ja takana, kun niitä sarvigaboninkyyllä on vain yksi.
Gaboninkyy ravintoa ovat nisäkkäät, kuten rotat ja oravat, joskus jopa pienet antiloopit ja piikkisiat. Yöaktiivinen gaboninkyy synnyttää 16–60 poikasta.
Gaboninkyitä ei pidetä kovinkaan aggressiivisina, vaan ne ovat pikemminkin arkoja. Sen takia ihmisiin kohdistuneita purematapauksia raportoidaan vain harvoin. Hyvä suojaväri on usein syynä ihmisiin kohdistuvissa hyökkäyksissä, sillä naamiointia tehostaa vielä valon ja varjon vaihtelu metsänpohjassa. Silloin ihminen ajautuu helposti liian lähelle käärmettä ja saa sen hyökkäämään.
Gaboninkyyn myrkkyhampaat voivat olla jopa viisi senttimetriä pitkät, joten niillä on mahdollista ruiskuttaa myrkky syvälle uhriin. Gaboninkyyn myrkyssä on sekä hermostoa vaurioittavia aineita että verisoluja tuhoavia ainesosia.
