Ganges
1 lajit
Ganges on suuri joki, jonka pääuoma virtaa Intiassa ja Bangladeshissa, sivujoet myös Kiinassa ja Nepalissa. Se on 2 510 kilometriä pitkä. Joki saa alkunsa Himalajalta, Gangotrijäätikön sulamisvesistä. Alakanandajoen yhdyttyä siihen se virtaa Pohjois-Intian tasangoille. Bangladeshissa Ganges ja Brahmaputra yhdistyvät muodostaen yhden maailman suurimmista suistoalueista ennen laskemistaan Bengalinlahteen.
Indus- ja Gangesjoen alue on hedelmällistä Indo-Gangesin tasankoa.
Maantiede
Gangesin tasanko on pääosin erittäin hedelmällistä maata, mikä on luonut jo varhain edellytykset kaupungistumiselle ja väestönkasvulle. Nykyään noin kymmenen prosenttia maailman ihmisistä on riippuvaisia Gangesin vedestä. Ganges on kuitenkin pahoin saastunut, ja juoma- ja kasteluveden saaminen on haastavaa. Alue on myös herkkä luonnonkatastrofeille. Metsien hakkuun takia monsuunisateet aiheuttavat usein tuhoisia tulvia, kuten heinä-elokuussa 2007. Pahiten tulvat koettelevat Gangesin-Brahmaputran laajaa (83 000 km²) suistoaluetta. Myös trooppiset hirmumyrskyt saavat aikaan valtavia tuhoja osuessaan alueelle, kuten vuonna 1991, jolloin arviolta 138 000 ihmistä kuoli myrskyn seurauksena.
Kasvillisuus ja eläimistö
Joen yläjuoksulla vuoristossa on 3 600 metristä alaspäin vuoristometsää. Gangesin laaksoon tultaessa metsät vähenevät raivattujen riisipeltojen tieltä. Gangesjoen suistossa Bengalinlahden rannikolla on tiheitä mangrovemetsiä, joissa elää muun muassa bengalintiikeri eli intiantiikeri. Joessa esiintyy kahta jokivalaslajia, krokotiilejä ja gaviaaleja, joita ei tavata missään muualla.
Ganges on suuri joki, jonka pääuoma virtaa Intiassa ja Bangladeshissa, sivujoet myös Kiinassa ja Nepalissa. Se on 2 510 kilometriä pitkä. Joki saa alkunsa Himalajalta, Gangotrijäätikön sulamisvesistä. Alakanandajoen yhdyttyä siihen se virtaa Pohjois-Intian tasangoille. Bangladeshissa Ganges ja Brahmaputra yhdistyvät muodostaen yhden maailman suurimmista suistoalueista ennen laskemistaan Bengalinlahteen.
Indus- ja Gangesjoen alue on hedelmällistä Indo-Gangesin tasankoa.
Maantiede
Gangesin tasanko on pääosin erittäin hedelmällistä maata, mikä on luonut jo varhain edellytykset kaupungistumiselle ja väestönkasvulle. Nykyään noin kymmenen prosenttia maailman ihmisistä on riippuvaisia Gangesin vedestä. Ganges on kuitenkin pahoin saastunut, ja juoma- ja kasteluveden saaminen on haastavaa. Alue on myös herkkä luonnonkatastrofeille. Metsien hakkuun takia monsuunisateet aiheuttavat usein tuhoisia tulvia, kuten heinä-elokuussa 2007. Pahiten tulvat koettelevat Gangesin-Brahmaputran laajaa (83 000 km²) suistoaluetta. Myös trooppiset hirmumyrskyt saavat aikaan valtavia tuhoja osuessaan alueelle, kuten vuonna 1991, jolloin arviolta 138 000 ihmistä kuoli myrskyn seurauksena.
Kasvillisuus ja eläimistö
Joen yläjuoksulla vuoristossa on 3 600 metristä alaspäin vuoristometsää. Gangesin laaksoon tultaessa metsät vähenevät raivattujen riisipeltojen tieltä. Gangesjoen suistossa Bengalinlahden rannikolla on tiheitä mangrovemetsiä, joissa elää muun muassa bengalintiikeri eli intiantiikeri. Joessa esiintyy kahta jokivalaslajia, krokotiilejä ja gaviaaleja, joita ei tavata missään muualla.
