Villisika eli metsäkarju (Sus scrofa) on sorkkaeläimiin kuuluva suurikokoinen sikalaji ja useimpien, mutta ei kaikkien kesyjen sikojen kantamuoto. Sen pääasiallista esiintymisaluetta on Euraasian lauhkea lehtimetsävyöhyke. Suomeen villisika on...
Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin: sen levinneisyysalue käsittää lähes koko Pohjois-Amerikan ja Euraasian. Lisäksi Pohjois-Afrikassa elää jonkin verran kettuja.Kettu on aikaisemmin...
Kärppä eli portimo (Mustela erminea) on näätäeläimiin kuuluva pienikokoinen petoeläin, joka elää pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa ja viileissä oloissa, muun muassa Suomessa.Kärpän tärkeintä ravintoa ovat vesi-, metsä- ja peltomyyrät sekä oravat...
Kotihiiri (Mus musculus) on pieni ihmisasumusten ja varastojen liepeillä viihtyvä jyrsijälaji. Kotihiiri pääsee helposti asuinrakennusten sisätiloihin jopa alle senttimetrin kokoisesta kolosta ja erilaisten materiaalien läpi. Se on aktiivisin...
Metsäkauris (Capreolus capreolus) on Euroopassa yleisenä elävä pienikokoinen, lyhythäntäinen ja monenlaisiin elinympäristöihin sopeutunut hirvieläin. Laji on levittäytynyt Suomeen 1900-luvulla sekä luontaisesti että siirtoistutusten avulla, ja...
Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on sitä vain vähän suurempi kärppä. Lumikosta käytettyjä muita nimityksiä ovat pieni portimo (portimo on...
Hilleri eli lahokas (Mustela putorius) on eurooppalainen näätäeläinlaji, joka on melko huonosti sopeutunut Suomen talviolosuhteisiin. Ongelmaksi muodostuu lähinnä ravinnon saanti, ei niinkään kylmyys. Tämän vuoksi hilleriä esiintyykin paljon...
Saukko eli euraasiansaukko (Lutra lutra) on vesielämään sopeutunut näätäeläin (Mustelidae). Turkin takia saukko oli aikaisemmin haluttu riistaeläin, joten sen kanta pieneni voimakkaasti monilla alueilla metsästyksen vuoksi.Suomessakin saukko on...
Pikkumetsähiiri (Apodemus sylvaticus) on Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa elävä metsähiiren ja peltohiiren sukulainen. Se on Euroopan yleisimpiä nisäkkäitä.
Metsäpäästäinen (Sorex araneus) on pienikokoinen euraasialainen nisäkäslaji, Suomen nisäkkäistä metsämyyrän ohella runsaslukuisin.
Kontiainen eli aiemmalta nimeltään maamyyrä (Talpa europaea) on pääasiassa maan alla elävä hyönteissyöjä. Se ei ole läheistä sukua myyrille, jotka ovat jyrsijöitä. Sekaannusten välttämiseksi Kielitoimisto suosittaa nykyään kontiainen-nimen käyttöä...
Kenttämyyrä eli lännenkenttämyyrä (Microtus arvalis) on pienikokoinen, Euroopassa ja Aasiassa elävä myyrälaji.
Vaivaislepakko (Pipistrellus pipistrellus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji.Aikaisemmin Pipistrellus pipistrellus tunnettiin nimellä kääpiölepakko. Laji kuitenkin jaettiin kahdeksi eri lajiksi, jolloin Pipistrellus pygmaeus piti nimen...
Isohevosenkenkäyökkö eli euroopanisoherkko (Rhinolophus ferrumequinum) on lepakko, joka elää Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa. Laji voi elää jopa 30-vuotiaaksi ja se on saanut nimensä hevosenkengän muotoisesta osasesta nenässään.
Korvayökkö (Plecotus auritus) on isokorvainen lepakkolaji.
Peltomyyrä (Microtus agrestis) on jyrsijöihin kuuluva eläinlaji, joka esiintyy yleisenä myös Suomessa.
Vesisiippa (Myotis daubentonii) on lepakkolaji, jota tavataan pääasiassa Etelä-Suomessa, mutta sitä tavataan Keski-Suomeen saakka. Vesisiippa on yleinen koko Euroopassa. Vesisiippa kuuluu kapeasiipisiin lepakkolajeihin.
Tammihiiri (Eliomys quercinus) on jyrsijälaji, joka kuuluu unikekojen heimoon. Se viettää talven siilin tavoin horroksessa. Laji on arvioitu maailmanlaajuisesti silmälläpidettäväksi. Suomessa tammihiirtä tavattiin 1980-luvulle asti hyvin...
Isolepakko (Nyctalus noctula) on lepakkolaji. Se on Euroopan suurimpia lepakkolajeja.
Jättiläissiippa eli isosiippa (Myotis myotis) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Lajia esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa, Luoteis-Afrikassa ja Vähä-Aasiassa.Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti lajille uutta suomenkielistä nimeä ”isosiippa”.
Vaivaispäästäinen (Sorex minutus) on Suomessa rauhoitettu nisäkäs.
Kääpiöhevosenkenkäyökkö (Rhinolophus hipposideros) on hevosenkenkäyökköjen heimoon kuuluva lepakkolaji. Lajin uudeksi nimeksi on nisäkäsnimistötoimikunta ehdottanut euroopanpikkuherkkoa.Sen siipien kärkiväli on 19–25 cm ja vartalo 4–4,5 cm sekä...
Etelänlepakko eli serotiini (Eptesicus serotinus) on Euraasiassa ja Pohjois-Afrikassa elävä verrattain suurikokoinen ja isokorvainen lepakkolaji.
Korvasiippa (Myotis bechsteinii) on harvinainen siippoihin kuuluva lepakkolaji, jota esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa ja Kaukaasiassa. Laji tarvitsee asuinalueekseen vanhan luonnollisen metsän. Lajin tieteellisen nimen kirjoitusasussa on...
Metsälepakko (Nyctalus leisleri) on keskikokoinen eurooppalainen lepakkolaji, jota tavataan paikoitellen myös Aasiassa ja Afrikassa.
Harmaakorvayökkö (Plecotus austriacus) on eurooppalainen isokorvainen lepakkolaji. Se saalistaa enimmäkseen päiväsaikaan perhosia. Laji on melko samannäköinen kuin korvayökkö, mutta sillä on vaaleampi vatsan alue.
Viiksisiippa (Myotis mystacinus) on Euroopassa elävä siippalaji.
Pikkulepakko (Pipistrellus nathusii) on Euroopassa elävä lepakkolaji, joka kuuluu siippojen heimoon. Suomessa se on harvinainen pesimälaji. Pikkulepakko on yksi Euroopan pienikokoisimmista lepakkolajeista, ja sen ruumis on 4,5–5,7 senttimetriä pitkä...
Mopsilepakko (Barbastella barbastellus) on eurooppalainen lepakkolaji.Pieni ja litteäkuonoinen mopsilepakko muistuttaa kasvoiltaan hieman mopsia. Sen ruumis on 4,7–5,9 cm pitkä, häntä on 3,5–5,5 cm, kyynärvarsi 3,6––4,2 cm ja painoa mopsilepakolla...
Doggilepakko eli euroopandoggilepakko (Tadarida teniotis) on lähinnä Välimeren ympäristön valtioissa ja Kauko-Idässä esiintyvä lepakkolaji, joka kuuluu doggilepakoiden heimoon. Yhdyskunnat koostuvat 5-100 yksilöstä, mutta myös 300-400 yksilön...
Ruskosiippa (Myotis emarginatus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji.
Alppipikkulepakko eli alppipipistrelli (Pipistrellus savii) on siippoihin kuuluva lepakkolaji.
