Kaskelotti (Physeter macrocephalus tai Physeter catodon) on suurin hammasvalaista. Koiras kasvaa keskimäärin 16 metriä pitkäksi. Lajin tunnistaa suuresta kulmikkaasta päästä ja poikkeuksellisesti pään vasemmassa reunassa sijaitsevasta...
Merinahkakilpikonna (Dermochelys coriacea) on nahkakilpikonnien heimon (Dermochelyidae) ainoa jäljellä oleva laji. Nahkakilpikonnat ja merikilpikonnat (Cheloniidae) kuuluvat samaan Chelonioidea-yläheimoon, ja ne ovat ainoat elossa olevat meressä...
Tunturipöllö (Bubo scandiacus, synonyymi Nyctea scandiaca) on pohjoisella tundravyöhykkeellä tavattava suurikokoinen pöllölaji. Tunturipöllö on sopeutunut monin tavoin arktiseen elinympäristöönsä. Valkean sulkapeitteensä ansiosta se maastoutuu hyvin...
Valekarettikilpikonna (Caretta caretta) on kaikissa lämpimissä merissä elävä merikilpikonna, joka syö maneetteja ja kasveja ja murskaa vahvoilla 25 cm leveillä leuoillaan simpukoita ja muita kovakuorisia saaliseläimiä. Karettikilpikonnan kuori on...
Olmi (Proteus anguinus) on sokea salamanteri, joka elää Dinaaristen Alppien karstimaiden maanalaisissa vesistöissä ja järvissä. Sitä tavataan Sloveniassa, Kroatiassa ja Bosnia ja Hertsegovinassa. Olmin pituus on 25–30 senttimetriä. Sen ruumis on...
Sillivalas (Balaenoptera physalus) on uurteisvalaiden heimoon kuuluva uhanalainen valaslaji, jota tavataan kaikilla valtamerialueilla. Euroopassa sitä tavataan erityisesti Biskajanlahdella.
Möhkäkala (Mola mola) on möhkäkalojen heimoon kuuluva erikoisen muotoinen kala, joka elää lauhkeilla ja trooppisilla merillä. Möhkäkalat ovat valtavan kokoisia, levinneet laajalti ja ulkonäöltään eriskummallisia, mutta niistä tiedetään varsin vähän....
Isotrappi (Otis tarda) on suurikokoinen kurkilintu, joka elää Euraasian lauhkeilla alueilla. Laji on tavattu Suomessa kolme kertaa: vuosina 1806, 1853 ja 1942.
Munkkihylje (Monachus monachus) on Välimerellä ja sen ympäristössä elävä uhanalainen hyljelaji. Se on yksi alkeellisista munkkihylkeistä.
Keisarikotka (Aquila heliaca) on vähän tavallista maakotkaa pienempi ja heiveröisempi lintu, joka on harvinaistumassa koko Euroopassa ja Suomessa suurharvinaisuus.Aikaisemmin keisarikotkan alalajiksi luettu Espanjassa tavattava iberiankeisarikotka...
Valkohai (Carcharodon carcharias) on Karibianmeressä, Tyynessämeressä ja Intian valtameressä elävä suurikokoinen hai. Jopa 6 metrin pituiseksi ja 2 tonnin painoiseksi kasvava valkohai on maailman kookkain petokala ja yksi suurikokoisimmista...
Aavikkohaukka (Falco cherrug) on suurikokoinen jalohaukka, Suomessa suurharvinaisuus. Lajin kuvaili ja nimesi John Edward Gray 1834.
Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu. IUCN on luokitellut sen vuodesta 2012 lähtien vaarantuneeksi lajiksi. Suomessa alli on luokiteltu silmälläpidettäväksi.
Kiljukotka (Clanga clanga, syn. Aquila clanga) on suuri petolintu. Se on noin 65 cm pitkä ja sen siipienväli on 160 cm. Vanha lintu on kokonaan lähes musta tai hyvin tummanruskea. Nuoret linnut ovat useimmiten myös hyvin tummia ja siiven...
Punasotka (Aythya ferina) on keskikokoinen sorsalintu.
Mustakurkku-uikku (Podiceps auritus) on pienikokoinen uikkulintu. Lajin kuvaili ja nimesi Carl von Linné 1758.
Kenttäkyy eli ketokyy (Vipera ursinii) on eurooppalainen kyykäärmeiden heimoon kuuluva myrkkykäärme. Sitä pidettiin pitkään kyyn (Vipera berus) alalajina, mutta on myöhemmin todettu omaksi lajikseen. Kenttäkyytä tavataan Kaakkois-Ranskassa,...
Jättiläishai (Cetorhinus maximus) on maailman toiseksi kookkain hailaji. Vain valashai on sitä suurempi. Jättiläishai on ainoa Cetorhinidae-heimon elossa oleva jäsen, joskin myös kitahain on arveltu kuuluvan tähän heimoon.Jättiläishaita tavataan...
Punakaulahanhi (Branta ruficollis) on uhanalainen hanhi, joka käy Suomessa harvoin arktisen massamuuton hanhiparvien joukossa.
Kitasampi (Huso huso), myös beluga, on suurikokoisin sampilaji. Kitasammen nimitys beluga ja maitovalaan nimitys beluga juontuvat ilmeisesti samasta kannasta, ja sekaannuksia on ilmennyt. Kitasampi on arvostettu erityisesti mätinsä takia: siitä...
Kiljuhanhi (Anser erythropus) on tundrahanhen läheinen sukulainen, uhanalaisin hanhilaji koko Euraasiassa. Lajin kanta pienenee, ja sen maailmankannaksi arvioidaan 24 000–40 000 yksilöä. Pohjoismaiden (Norja, Suomi, Ruotsi) pesimäkannaksi arvioitiin...
Turturikyyhky (Streptopelia turtur) on pienikokoinen ja uhanalainen kyyhkylaji.
Kaitanokkakuovi (Numenius tenuirostris) on äärimmäisen uhanalainen kahlaajalaji. Lajin nimesi Louis Jean Pierre Vieillot vuonna 1817.
Jättiläislepakko (Nyctalus lasiopterus) on siippojen heimoon kuuluva lepakkolaji. Laji on Euroopan suurin lepakkolaji, ja sen siipien kärkiväli on noin 46 cm. Nisäkäsnimistötoimikunta ehdotti, että lajin suomenkieliseksi nimeksi vaihdettaisiin...
Makrillihai (Isurus oxyrinchus) on noin 3–4 metriä pitkä hyvin vahva ja nopea hailaji. Sen ruumis on varsin solakka verrattuna esimerkiksi valkohain tukevarakenteiseen ruumiiseen. Selkäpuoli on tummansininen ja vatsapuoli valkoinen. Se on suosittu...
Karppi (Cyprinus carpio) on suurikokoinen makean veden särkikala. Suomessa karppi menestyy vain istutettuna, sillä Suomen ilmasto on liian viileä sen lisääntymiseen luonnossa. Maailmanlaajuisesti karppi on kalanviljelyssä yksi kolmesta runsaimmin...
Piikkihai (Squalus acanthias) on piikkihaiden heimoon kuuluva rustokalalaji, joka voi kasvaa metrin mittaiseksi. Se on saanut nimensä selkäevissä olevista piikeistä. Väriltään se on harmahtavan ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö kalaa ja...
Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on suuri mustanpuhuva sorsalintu.
Hietahai (Carcharias taurus) on hietahaiden heimon petokalalaji. Lajilta puuttuu uimarakko.
Sinikala (Pomatomus saltatrix) on suurikokoinen ja kaupallisesti merkittävä ahvenkala, joka elää subtrooppisilla merialueilla kaikkialla maailmassa. Se on heimonsa ja sukunsa ainoa laji.
Ankerias (Anguilla anguilla) on ankeriaiden (Anguillidae) heimoon kuuluva käärmemäinen kalalaji. Ankerias on katadrominen vaelluskala, eli se viettää pääosan elämästään makeavetisissä sisävesissä mutta vaeltaa suolaisiin merivesiin kutemaan....
Välimerenlokki (Larus audouinii) on suurikokoinen lokki, jota esiintyy Välimeren rannoilla. Laji on nimetty ranskalaisen eläintieteilijän Victor Audouinin kunniaksi.
Isovasarahai (Sphyrna mokarran) on suurikokoinen hai, joka kasvaa jopa kuusimetriseksi. Isovasarahaita esiintyy rannikkoalueilla trooppisissa ja lämpimissä vesissä. Sitä esiintyy rannikoilla ja niiden tuntumassa jopa 300 metrin syvyyteen asti....
Sillihai (Lamna nasus) on suurikokoinen hailaji ja yksi nopeimmista haista. Sillihai on piikkihain ohella ainoa Suomessa tavattu hailaji.Sillihain liha on arvostettu ruoka-aine, ja laji on taloudellisesti tärkeä kalateollisuudelle. Varsinkin...
Sarakerttunen (Acrocephalus paludicola) on pienikokoinen, uhanalainen varpuslintu.
Mustapilkkahai (Carcharhinus limbatus) on maailman trooppisilla ja subtrooppisilla merillä elävä hai. Se kasvaa tyypillisesti noin puolitoista metriä pitkäksi.
Idänpikkuliitäjä (Puffinus yelkouan) on liitäjien heimoon kuuluva Välimerellä elävä ulappalintu. Aikaisemmin se katsottiin pikkuliitäjän (Puffinus puffinus) alalajiksi.
Kampavasarahai (Sphyrna lewini) on vasarahaiden heimoon kuuluva rustokalalaji. Sitä esiintyy kaikilla lauhkeilla ja trooppisilla merialueilla.
