Preeriahaukka (Falco mexicanus) on pohjoisamerikkalainen jalohaukka.
Linnun pituus on 37–47 cm, siipien kärkiväli 90–113 cm ja paino 420–1 100 g, keskimäärin 686 g. Naaras on hieman koirasta kookkaampi. Se on kookas, melko vaalea jalohaukka, selkäpuolelta ruskehtava tai harmahtava ja vatsapuolelta lähes valkoinen. Lennossa erottuvat tummat kainalohöyhenet. Laji on suosittu haukkametsästäjien keskuudessa.
Preeriahaukat elävät läntisessä Pohjois-Amerikassa Kanadan eteläosista Yhdysvaltain länsiosiin ja Meksikossa Durangon osavaltioon saakka. Lajin elinympäristön ala on noin 3,8 miljoonaa neliökilometriä ja maailman populaation koko on 10 000–100 000 yksilöä.
Pesimäympäristönä ovat avoimet, kuivat ruohomaat eli preeria, missä on kallioharjanteita ja -jyrkänteitä. Muuttoaikoina sitä tavataan myös metsäseuduilla ja autiomaissa, usein melko korkealla vuoristossa. Lajia esiintyy talvisin viljelysmailla, järvien sekä tekojärvien ympäristöissä ja kaupungeilla.
Pesimäajan pääravintona ovat oravien heimoon kuuluvat siiselit ja suslikit (Spermophilus). Muuta ravintoa edustavat pienet ja keskikokoiset linnut sekä matelijat. Laji syö myös hyönteisiä.
Pariutuminen tapahtuu muuttomatkalta palattua. Reviirin koko on 59–315 neliökilometriä. Pesä on tavallisesti kalliojyrkänteen ulkonemalla eikä siinä ole muuta kuin kuoppa, johon naaras munii 2–6, keskimäärin viisi munaa. Muninta tapahtuu kahden päivän välein ja naaras hautoo 29–31 päivää. Koiras voi joskus osallistua haudontaan, mutta pääasiassa se hankkii perheelle ruoan. Poikaset jättävät pesän lentokykyisinä keskimäärin 38 päivää vanhoina ja itsenäistyvät keskimäärin 65 päivän kuluttua. Emot ovat pesällä erittäin aggressiivisia ja häätävät pesän lähistöltä niin maakotkat, kaliforniankondorit, amerikanhuuhkajat kuin amerikanhiirihaukat sekä maapedot.
